Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Espoo - Keskustelut - Kulttuurikeskustelut

Kulttuurivertailu Espoo vastaan muut

Arvoisat kaupunginvaltuutetut

Kuntaliitto ja Cupore on toteuttaneet kuntien kulttuuritoiminnan tiedonkeruuhankkeen tänä vuonna. Tiedot on luovutettu mukana olleille kaupungeille 11.10.07. Raporttia ei ole vielä julkaistu. Koska kuitenkin kaupungin budjettineuvottelut alkavat ennen raportin julkistamista, niin alla on yhteenveto tuloksista. Korostan, että tulokset ovat alustavia, joten ne eivät ole vielä julkisia. Tutkijoiden mukaan kuitenkin päätulokset pitävät paikkansa.

Hankkeen taustalla on saada yhteismitallista ja vertailukelpoista tietoa kuntien kulttuuriin suuntaamista resursseista. Viime vuonna suoritettu pääkaupunkiseudun vertailu sisälsi paljon virheitä. Esim. Espoon kaupunginteatterilla on pienet huoneistokulut toisin kuin muilla teattereilla. Pääosa sen budjetista muodostuu vierailunäytännöistä, jotka jätettiin vertailun ulkopuolelle. Myös taiteen perusopetus on Espoossa luonteeltaan hyvin erilaista kuin Helsingissä (jossa uusia kouluja, yleistason koulutusta, jonka vuoksi esim. henkilökulut alemmat).  

Mukana Cuporen vertailussa ovat Espoo, Hämeenlinna, Kuopio, Lahti, Joensuu, Jyväskylä, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa (14 kpl).

Kulttuuritoiminnan menot asukasta kohti vaihtelivat 202 eurosta 65 euroon asukasta kohti. Espoo oli 11. yhdessä Lappeenrannan kanssa 109 eurolla. Suurimmat kulttuurimenot ovat Vaasalla (202 €, kaksikielisyys) Tampereella (185 €), Lahdella (176 €, kulttuuri on toiminnan painopiste), Turulla (172 €, paljon isoja museoita) ja Oululla (165 €). Vähiten rahaa kulttuuriin käyttivät Mikkeli (95 €) ja Vantaa (65 €).

Muiden kuin kulttuurilaitosten avustuksiin käytti Espoo eniten rahaa asukasta kohti (21 €). Seuraavana olivat Tampere (19 €), Turku (18 €) ja Hämeenlinna (17 €). Vähiten rahaa käyttivät Lahti (9 €), Mikkeli (7 €), Oulu (6 €), Lappeenranta (5 €).   

Kulttuurilaitoksiin asukasta kohti eniten panostivat Lahti (165 €), Turku (141 €), Vaasa (139 €) ja Tampere (127 €). Vähiten kulttuurilaitoksiin käyttivät Espoo (60 €), Mikkeli (51 €) ja Vantaa (10 €).

Edellä olevia lukuja selittää osittain se, että Espoolla on vain kaksi omaa kulttuurilaitosta: kaupunginmuseo ja Sinfonietta. Esim. Turussa kaupungilla on viisi museota omissa komeissa rakennuksissaan. Suurin osa Espoon kulttuuritarjonnasta tapahtuu kaupunginapuyhteisöjen toimesta.  Esim. Espoon kaupunginteatteri ja EMMA ovat kaupunginapuyhteisöjä. Vaikka avustukset ja kulttuurilaitoskulut laskettaisiin yhteen, on Espoo viimeisten joukossa.

WeeGeellä avasi ensimmäinen museo vertailuvuoden 2006 keväällä, EMMA  lokakuussa. Kuitenkin ko vuoden budjetissa oli mm WeeGeen ensikertainen varustus ja kalustus.

Taiteen perusopetus on järjestetty vertailukaupungeissa monella eri tavalla: vain omissa oppilaitoksissa, pelkästään kaupungin ulkopuolisissa oppilaitoksissa (Espoo) tai sekajärjestelmissä. Eniten taiteen perusopetukseen käyttivät Joensuu (23 €), Vaasa (22 €), Hämeenlinna (22 €) ja Rovaniemi (21 €). Espoossa avustukset olivat 14 €/asukas. Pienimmät panokset olivat 8-9 euron luokkaa.

Espoossa SITO:n talousjohtajan selvitysten mukaan taiteen perusoppilaitosten kustannukset ovat nousseet selvästi enemmän kuin niiden avustukset (pelkästään vuokrat +9,1 %/v, avustukset +3,8 %/v). Viidessä vuodessa kaikki avustukset ovat nousseet 78 %, taiteen perusopetuksen vain 19 %.

Henkilöstömenojen osuus kulttuuritoiminnan kaikista menoista vaihtelivat Lahden 58 %:n ja Mikkelin 21 %:n välillä. Espoon kulttuuritoiminnan menoista henkilöstökulujen osuus oli 22 %. Lukua selittää se, että Espoossa suuri osa kulttuuritoimintaa tapahtuu avustusyhteisöjen kautta. Joensuussa on yli 2 henkeä/10 000 asukasta kohti vakinaisena kaupungin kulttuuriorganisaatiossa. 1,5-2 henkeä on Vaasassa ja Hämeenlinnassa. 1-1,5 Turussa, Tampereella ja Vantaalla.  Espoolla oli 0,5-1 henkeä.

Kulttuurin tulopuolella näkyy myös Espoon ”yksityistetty” kulttuuritoiminta. Kun ei ole omia kulttuurilaitoksia, ei ole tulojakaan. Vähiten tuloja oli Espoossa, Mikkelissä ja Vantaalla: alle 10 €/asukas. Eniten tuloja oli kaupungeissa, jotka olivat myös investoineet eniten: Vaasa (34 €/as) ja Lahti (60 €/as).