Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Espoo - Keskustelut - Kirjastokeskustelut

Espoo maksattaa kirjastokuluja muilla kun

Espoo maksattaa kirjastokulujaan muilla kunnilla


Yhteistyötä pääkaupunkiseudulla on arvosteltu, mutta on ainakin yksi alue, jolla se toimii kiitettävästi: kirjastot. Oikeastaan meillä on pääkaupunkiseudulla yksi yhteinen, monipuolinen ja hyvin palveleva kirjastojärjestelmä, etten sanoisi kirjastolaitos. Ja tätä Suomen toiseksi rikkain kunta Espoo käyttää hyödykseen yrittäen maksattaa aineistomäärärahansa muilla paljon huonommassa taloudellisessa asemassa olevilla kunnilla.

Kun Espoon sivistystoimen johtaja Kristina Wikberg (rkp) valtuustossa esitteli kirjastojen aineistorahan laskua, oli perustelu se, ettei Espoon tarvitse satsata aineostorahaan pääkaupunkiseudun yhteisen järjestelmän vuoksi. Siksi Espoon aineistorahaa esitetään maan kolmanneksi alhaisemmaksi 3,7 e/as vuoden 2002 tasoon verrattuna, kun kuuden suurimman kaupungin keskiarvo oli  6,1 e/as ja maan keskiarvo 6,8 e/as. Ja kyllä kirjojen rahtaaminenkin Helsingistä maksaa ja Helsinkiläisillä on paljon vähemmän maksamiaan kirjoja käytössään.

Ainoa oikea ratkaisu on, että pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä mukana olevat kunnat asettavat erityisesti asukaskohtaiset aineistorahat mutta myöskin kirjastojen keskimääräisen tiheyden sopimuksella samalle tasolle.

Valtuustossa Wikberg ainoa peruste joka toisen kirjaston sulkemiselle oli, että jos piirtää ympyröitä sen mukaan miten koulukyydit kuljettaa lapsia kouluihin, Espoon kirjastoverkosto on hyvin kattava (lue voidaan supistaa). Monetkohan alle 10 vuotiaan lapsen vanhemmat kannattavat sitä, että esim. Soukassa asuva mutta Olarissa koulua käyvä lapsi menee Ison Omenan kirjastoon yli monen vilkasliikenteisen tien ja palaa 1-2 km takaisin kouluun odottamaan koulukyytiä? Lasten henki vastaan toimialajohtajan tahto.

Ongelman ydin on se, että Espooseen on syntynyt kiitettyjä ostoskeskuskirjastoja yksityisiin tiloihin, joiden vuokrat ovat korkeat. Vaikka kävijät ja lainat ovat esim. Isossa Omenassa kaksinkertaistuneet, ei olennaisesti kasvaneisiin huoneisto- ja henkilökuiluihin ole saatu lisää rahaa, vaan kaikkea kirjasto- ja kulttuuritoimintaa on pitänyt supistaa kirjaston vuokrien vuoksi. Nyt on seinä vastassa. Tosin valtuusto on aina ymmärtänyt kirjastojen merkityksen toimialajohtajaa paremmin.

Viime vuonna valtuusto asetti budjettiraamin, jota lautakunta noudatti, mutta toimialajohtaja ei noudattanut. Tänä vuonna mikään opetus- ja kulttuuritoimen lautakunnista (poiketen Espoon muista toimialoista) ei ole päättänyt Wikbergin budjettiesityksen mukaisesti. Wikberg on ilmoittanut, ettei vie lautakuntien päätöksiä eteenpäin (mm.. HBL 04.09.03). Kuntalain 51 §:n mukaan vain kaupunginhallitus voi muuttaa lautakunnan päätöksen. Tämä ei ole ainoa tapaus laatuaan Espoossa viime vuosina. Pitääkö jokaisen lautakunnan puheenjohtajan tehdä hallintovalitus, jotta Kuntaliiton evp juristi Wikberg noudattaa Kuntalakia?

Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja (sd)
Espoo