Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Espoo - Uutiset

Naapurit hylkivät vammaisia

Naapurit hylkivät vammaisia

Naapureiden valitukset ovat viivästyttäneet kehitysvammaisten asuntolaa Espoon Riilahdessa vuosilla

Naapurit ovat vastustaneet kehitysvammaisten nuorten asuntolahanketta jokaisessa mahdollisessa vaiheessa. Vuosia suunniteltu talo valmistunee vuonna 2015.

Kehitysvammaiset nuoret ovat saaneet hyytävän vastaanoton Riilahden pienellä omakotialueella Espoon Kaitaalla. Venepuuntielle suunniteltava asuntola toteutuu melko varmasti, mutta naapurusto on käynyt sitkeää viivytystaistelua neljä vuotta sitten alkanutta hanketta vastaan.

"Ilman kaikkia valituksia talo olisi jo pystyssä", sanoo Timo Joensuu, joka on tullut katsomaan tulevan asuntolan metsäistä tonttia tyttärensä Aino Joensuun, 18, ja kahden muun kehitysvammaisen nuoren kanssa.

Tontin kaavamuutoksesta tuli Helsingin hallinto-oikeuteen neljä valitusta. Niissä vedottiin muun muassa asuntojen arvon alenemiseen, häiritsevään kuljetusliikenteeseen, rakennuksen sopimattomuuteen pientaloalueelle – ja tietysti liito-oraviin.

Hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset perusteettomina.

"Tässä on kyse siitä, että aikuiset koulutetut ihmiset osaavat verhota valituksensa muuhun kuin vammaisten vastustamiseen", Aino Joensuun äiti Sari Koivusaari-Joensuu uskoo.

"Haluaisin vedota naapureihin, että he ajattelisivat inhimillisesti. Valitukset ovat tähän asti vain viivyttäneet hanketta."

Ennakkoluulojen hälventämiseksi tulevien asukkaiden vanhemmat kokosivat esittelylehtisen, johon tuli kuva jokaisesta nuoresta ja lyhyt kertomus hänen vammaisuudestaan. He jakoivat esitteen lähiseudun jokaiseen asuntoon. Ei auttanut.

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen valittajat hakivat valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Lupaa ei tullut, mutta aikaa meni taas kuukausia.

Asuntola valmistunee valitusten takia vasta vuonna 2015. Kaupungin vuokratontille rakennettavan talon omistaa asumispalvelusäätiö Aspa ja rahoittaa valtion asuntorahasto Ara.

Asuntoon muuttaa 15 vaikeasti kehitysvammaista, joista on tiedossa jo kymmenen. 15–24-vuotiaat nuoret eivät osaa juuri puhua eivätkä pysty liikkumaan itsenäisesti. Naapurustolle he olisivat lähes näkymättömiä.

Joukossa on esimerkiksi cp-vammaisia ja autisteja. Melkein jokaisella on lisäksi epilepsia. Nuoret vaativat ympärivuorokautista hoivaa, joka on ollut heidän koko elämänsä ajan omien vanhempien vastuulla.

"Moni vanhempi on aivan lopussa. Valittajien pitäisi miettiä, miten suhtautuisivat, jos he ja heidän lapsensa olisivat tässä asemassa", Timo Joensuu sanoo. "Naapurien asenne tuntuu kaiken kaikkiaan tosi pahalta."

Kun kehitysvammaisten seurue liikkuu hiljakseen naapuritalojen ohi, pihaansa hoitava mies sammuttaa ruohonleikkurin ja katoaa sisätiloihin.

Toisen talon edustalla kaksi rottweileria haukkuvat lähestyvälle tuntemattomien joukolle. Koirien isäntä Henrik Lampén tunnustautuu asuntolan vastustajaksi. Syitä riittää: "Metsässä asuu liito-oravia, joten siihen päälle on vähän hassua rakentaa. Tutkijat panivat juuri pannan kaulaan yhdelle, joka oli raskaana. Lisäksi on tikkoja, kettuja, peuroja ja pöllöjä."

"Jos asuntola osoittautuu liian kalliiksi ylläpitää, talo voidaan muuttaa vaikka pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Aspa pyörittää myös niitä."

"Jätehuolto ja ruokatoimitukset tuovat paljon liikennettä, kuten invataksit, joilla he matkustavat, minun verorahoillani."

Espoon rakennuslautakunta myöntänee Villa Huviksi nimetylle asuntolalle rakennusluvan 26. kesäkuuta. Lupahakemus on poikinut neljä huomautusta. Luvasta valitetaan varmasti.

Ainakin naapuri Lampén aikoo jatkaa vastustustaan johdonmukaisesti. "Sen verran pidän niiden liito-oravien puolta."

Tommi Hannula HS
KAITAA