Tietotori – Osallistu ja vaikuta

HKI Pohjoinen - Uutiset

Valtuustoaloite 25.5.2006

Kaikille Helsingin musiikkiopistoille tukea samoilla perusteilla

Musiikkiopistojen julkinen tuki koostuu valtion ja kaupungin avustuksista. Valtio on myöntänyt musiikkiopistoille kullekin kiinteän määrän valtionosuustunteja. Tunti sai maksaa 54,70 euroa vuonna 2004 ja valtion osuus oli 57 % opetustunnin hinnasta.

Musiikkioppilaitosten valtionapu on kriteereiltään selkeä, ennakoitavissa ja perusteeltaan sama kaikille.

Kaupungin tuki täydentää valtion tukea. Se oli vuonna 2004 noin 8 - 31 euroa musiikkiopistossa annettavaa valtionosuustuntia kohden. Opiskelijat maksavat itse jäljelle jäävän osuuden. Osa musiikkiopistoista on kasvattanut opiskelijamäärää yli vahvistetun valtionosuus-tuntimäärän.

Tältä osin Helsingin kaupunki on maksanut kaiken julkisen tuen eli valtion osuuden ja kaupungin lisätuen. Lisäksi Helsingin kaupunki on maksanut julkisista varoista lisäeriä musiikkiopistoille, joiden määriä ei ole julkistettu!

Nykyinen tapa jakaa Helsingin kaupungin tukea musiikkiopistoille prosenttiosuutena kokonaiskustannuksista kannustaa käyttämään rahaa. Se ei kannusta kustannustehokkaaseen toimintaan.

Monimutkainen lisätukia sisältävä järjestelmä heikentää luottamusmiesten mahdollisuuksia valvoa rahankäytön tarkoituksenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Määrältään ei julkiset lisätuet vaarantavat musiikkioppilaitosten tasa-arvoisen kohtelun.

Helsingin kaupungin pitää antaa kaikille musiikkiopistoille yhtä paljon tukea (euroa / oppitunti).

Nykyinen tukijärjestelmä on täysin vääristynyt. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston saama tuki kaupungilta on kaikkein alhaisin! Tuki on vain 8 euroa per oppitunti! Pohjois-Helsingissä musiikkia harrastavat lapset joutuvat siis maksamaan korkeampia lukukausimaksuja kuin muualla Helsingissä!

Brages musikskola saa kaupungin tukea peräti 31 euroa per oppitunti. Brages musikskolanin saama tuki on lähes nelinkertainen siihen nähden mitä Pohjois-Helsingin musiikkiopiston saama tuki on.

Avustusjärjestelmää ei ole kehitetty hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä musiikkioppilaitosten verkoston kanssa.

Helsingin kaupunki ei ole pyytänyt lausuntoa tai muutakaan kannanottoa Suomen Musiikkioppilaitosten liitolta, musiikkioppilaitosten etujärjestöltä. Eräät helsinkiläiset musiikkioppilaitokset ovat varmaan lausuneet jotain asiasta.

Miksi Pohjois-Helsingin musiikkiopistolta ei ole missään vaiheessa kysytty kantaa avustuksien jakoperusteisiin? Nyt pitää kysyä lausunto myös Pohjois-Helsingin musiikkiopistolta.

Pohjois-Helsingin musiikkiopisto on samassa kurimuksessa muiden helsinkiläisten oppilaitosten kanssa alimitoitetun tuntikehyksen kanssa. Oppilaitos antaa yli 3000 tuntia enemmän vuositasolla kuin valtionapupäätöksessä on määritelty.

Kulttuurilautakunnan hyväksymässä vastineessa väitetään, että Pohjois-Helsingin musiikkiopisto on lisännyt oppilasmääräänsä ja aiheuttanut alijäämäisen tilinpäätöksen, jotta saisi enemmän kaupungin tukea. Väite on väärä!

Pohjois-Helsingin musiikkiopisto on vain yhtenäistänyt tilastoinnin siten, että se vastaa muiden helsinkiläisten oppilaitosten tilastointia oppilasmäärien suhteen.

Pohjois-Helsingin musiikkiopiston oppilasmäärä on ollut vuosia 450 valtionosuusoppilasta 40 - 70 avoimen osaston oppilasta (johon valtiontuki ei kohdistu) sekä 160 - 200 musiikkileikkiryhmien oppilasta.

Tämän vuoden avustuksia käsiteltäessä kulttuurilautakunnassa esittelypaperissa oli virheellisesti väitetty Pohjois-Helsingin musiikkiopiston oppilasmäärä on 405 oppilasta.

Kulttuurilautakunnan hyväksymässä esittelytekstissä, jossa esiteltiin lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirkka Lekmanin aloitteen johdosta, väitettiin, että valtionosuusprosentti vaihtelee oppilaitoksesta toiseen. Tämäkin väite on väärä.

Valtion tuki on prosenteiltaan ja muilta perusteiltaan sama kaikille. Jakoperusteet ovat ennalta avoimet ja läpinäkyvät sekä samat kaikille, myös prosenteiltaan.

Jos kaupungin tuki olisi ennalta määrätty vuosiresurssin mukaan kuten valtion tuki, oppilaitos ei voi lisäämällä menojaan kasvattaa prosenttiosuuksiaan.

Kaupungin tuki ei ole ennalta kriteereiltään selvä. Jokainen oppilaitos pyrkii saamaan lisää kaupungin tukea väitteellään, että koska valtio tukee niin vähän kokonaismenoissa, on kaupungin tuen täytettävä tämä aukko.

Tästä syystä kaupungin tuen jakokriteerien tulee samat kaikille aivan kuten valtionapu (osuus) on.

Esitän seuraavaa:

∑ Siirrytään oppituntiperusteiseen kaupungin tukeen. Tukisumman pitää olla sama per oppitunti. Sellainen järjestelmä on tasapuolinen kaikille kaupunginosille. Se on läpinäkyvä ja luottamusmiesten valvottavissa. Suoriteperusteinen tuki kannustaa oppilaitoksia tehokkuuteen.

∑ Jos lisätukia annetaan, tulee summien ja perusteluiden tulee olla julkisia.

∑ Jos nykyinen valtionosuustuntimäärä per musiikkiopisto ei maantieteellisesti kohtaa opiskelijoita, sen täsmentäminen yhdessä musiikkiopistojen ja valtion kanssa on selkeä ratkaisu.

∑ Lisäksi esitän, että muutokset toteutetaan ensi tilassa, jotta musiikkia harrastavat lapset ja nuoret ovat Helsingissä tasa-arvoisessa asemassa.

Antti Vuorela