Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Suur-Tapiola - Keskustelut

Espoon alueneuvottelukuntien kehittäminen

Jukka Kivi                                              MUISTIO
http://www.intsys.fi                                31.3.2004
(09) 809 2420; 0400 578 000

Espoon alueneuvottelukuntien kehittäminen

Johdanto

Espoo on suomalaisittain suuri kaupunki, joka on maantieteellisesti jaettu seitsemään suuralueeseen. Osa Espoon palveluista on organisoitu alueellisesti. Kaupunginosavaltuustoja ei ole, mutta jokaisella seitsemällä suuralueella toimii alueneuvottelukunta (ANK). Jäsenet ovat pääosin alueen kotiseutuyhdistyksistä, mutta myös institutionaalisten organisaatioiden edustajia on mukana.

Kehittyneitä kunnanosahallinnon malleja on Tukholmassa, Oslossa, Englannin parisheissa ja myös Suomessa Vantaalla.

Tämä muistio on laadittu keskustelun pohjaksi kehitettäessä Espoossa alueellista kuntalaisdemokratiaa. Muistion laatija on toiminut mm. aikoinaan sisäministeriön Suur-Espoonlahdessa toteutetun osallisuushankkeen johtoryhmän jäsenenä sekä alueneuvottelukunnan työvaliokunnan jäsenenä ja useissa alueen yhdistyksissä sekä vastannut mm. kuntalaisia ja yhdistyksiä palvelevan sähköisen kansalaisverkon palveluista.

Yleisiä tavoitteita
- Kuntalain mukaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia (27 §) halutaan parantaa järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa.
- Kuntalaisten osallistumista ja osallisuutta halutaan lisätä.
- Asukasvaikuttamista ja lähidemokratiaa sekä sen osaamista halutaan lisätä.
- Äänestysprosenttia yleisissä vaaleissa halutaan lisätä.

Kehittämispaineita
- Nykyisiä alueneuvottelukuntia ei ole valittu kuntalaisten toimesta suorilla vaaleilla eikä edes valittujen valtuutettujen toimesta välillisesti.
- Moni suurikin yhdistys on jäänyt alueensa ANKin vaikuttamisen ulkopuolelle väärän toimialansa vuoksi. Myös monen aktiivisen henkilön panos on jäänyt hallinnollisten puitteiden vuoksi ulkopuolelle. Toisaalta monet yhdistykset ovat jättäytyneet tarkoituksellisesti nykymuotoisen ANK:n ulkopuolelle.
- Kerrostalo- ja omakotityyppisten kaupunginosien intresseissä samalla suuralueella on merkittäviä ristiriitoja.
- Tehtävien pääpaino on ollut kaavoitusasioissa eli kaupungin yhden toimialan asioissa.
- ANKin tehtävät ovat ympäripyöreästi määriteltyjä ja niistä on aivan liian helppo suoriutua.
- Nykyisenlainen ANK pyrkii konsensukseen tai enemmistöpäätöksiin. Se merkitsee, ettei kuntalaisten ja järjestöjen alkuperäisen tahdon ilmaisu kulkeudu ANKin kautta puhtaana eteenpäin.
- ANKin yhteydet kuntalaisiin ovat hyvin välilliset ja heikot. Tiedotus ANKin olemassaolosta, käynnissä olevista ajankohtaisista asioista ja tuloksista on mitätöntä.
- ANKin yhteydet luottamushenkilöorganisaatioon ovat sattumanvaraiset ja heikot.
- Alueen poliittiset perusjärjestöt palvelevat alueen kuntalaisia ja ajavat heidän asioitaan ANKista riippumatta kuten pitääkin.
- Kaupunginosayhdistysten ja omakotiyhdistysten hallituksiin on hakeutunut ja valittu,  monen mielestä "soluttautunut", erityisesti kunnallisvaalien alla yhä enemmän poliittisten perusjärjestöjen aktiiveja, mikä näkyy myös ANKin kokoonpanossa.
- Nykyisenlaisen ANKin muodostavilla kotiseutuyhdistyksillä on yleensä säännöissään poliittista sitoutumattomuutta koskeva maininta. Monet politiikan ulkopuolella olevat kotiseutuaktiivit vierastavat ANKin piilopolitisoitumista.
- ANKin yhteydet kaupungin johtoon ja virkamiehiin ovat epäaidot ja heikot.
- ANK ei oikeastaan ole tulosvastuussa mistään.
- ANK voi huonosti johdettuna olla passiivinen ja hidas.
- ANK on keskustelukerho, joka puuhastelee.
- Äärimmäisenä uhkana on toimialakohtaisten luottamuselimien alueellistaminen niin, että päättäjien mielestä nykyisenlaisia ANKeja ei tarvita ollenkaan.

Asema
- ANK voisi kattaa kaupungin kaikki kolme tuotannollista toimialaa (OKUT, SOTET ja YTET) sekä hallintokeskuksen (HAKE).
- Jokaisen suuralueen ANK voitaisiin rinnastaa lautakuntiin. Niiden henkilövahvuus voisi olla pieni, esimerkiksi sama kuin valtuustoryhmien määrä.
- Valtuusto voisi nimetä valtuustokaudeksi ANKin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet luottamushenkilöiden paikkajakomenettelyn mukaisesti.
- ANKin jäsenille pitäisi maksaa normaalit kokouspalkkiot.
- Alueneuvottelukunnasta voisi myös käyttää nimeä aluetoimikunta tai aluelautakunta.

Tehtävät
Kaupungin luottamuselimenä ANK vastaa siitä, että
- Kuntalaiset saavat tietoa alueesta ja sen olosuhteista sekä omista vaikutusmahdollisuuksistaan alueensa olojen kehittämiseksi.
- Kuntalaisten järjestäytyminen ja toiminta monenlaisiin kotiseutu-, harrastus-, oppilas-, nuoriso-, eläkeläis-, urheilu-, kalastus-, poliittisiin ym. yhdistyksiin tehostuu.
- Yhdistysten valmiuksia toimittaa oma-aloitteiset sekä kaupungin hallintokuntien ja luottamuselimien pyytämät lausunnot lisätään.
- Kuntalaisten demokratiatietoisuutta ja -osaamista lisätään koulutuksella ja neuvonnalla.
- Vuonna 2005 aloittavien alueneuvottelukuntien ylimääräisenä tehtävänä voisi olla osallistua valmisteluihin seuraavien alueneuvottelukuntien tai vastaavien valitsemiseksi vaaleilla  kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 2008. Vaaleissa mikä tahansa alueella toimiva yhdistys voisi asettaa ehdokkaita.

Alueyhteistyö
- Alueen yhdistykset ja halukkaat kuntalaiset voivat ilmoittautua ANKin järjestämään alueyhteistyöhön ja määritellä mielenkiintoprofiilinsa toimialoittain tai muulla tavalla.
- Alueen yhdistyksistä, niiden toimialoista ja niiden yhteystiedoista ylläpidetään ja jaetaan tietoa.
- Alueyhteistyöhön osallistuvat tarpeen mukaan muiden kunnallisten luottamuselimien alueelliset edustajat.
- Alueyhteistyön puitteissa järjestetään asukastilaisuuksia, yhteistyökoulutusta, aihekohtaisia seminaareja sekä välitetään lausuntopyyntöjä ja lausuntoja.
- Alueyhteistyön toimijoita voisi myös ajatella eräänlaisena laajennettuna ANK:na.
- Alueyhteistyön tiedonkulkua tehostetaan sähköisellä viestinnällä.

Talous
- Tiedonkulun ja yhteyksien kannalta olisi parasta, jos ANK:n sihteerinä toimisi HAKEn edustaja tai alueen projektipäällikön tekninen sihteeri. Työmäärä ANKin tarpeisiin voisi olla ambitiotasosta riippuen esimerkiksi 20-50 h/kk.
- Muita kustannuksia aiheuttavat, kokoontumistilat ja muut kokouskulut, kokouspalkkiot, koulutuspalvelut sekä sähköinen ja muu viestintäpalvelu.
- Alueneuvottelukunta ei tarvitsisi erillistä rahoitusta, jos se voisi tukeutua omalla suuralueellaan kaupungin kehittämisorganisaatioon.