Previous in Thread

Next in Thread

History
 
 Vuorovaikutteisen suunnittelun seminaarista KauklahdessaPostmark
Home • Espoo • Espoo Keskustelut • Kaavakeskustelut • Vuorovaikutteisen suunnittelun seminaarista Kauklahdessa
 
From:Sunday, August 6, 2006 12:35 PM +0300
Subject:Vuorovaikutteisen suunnittelun seminaarista Kauklahdessa 
To:
Cc:
Vuorovaikutteisen suunnittelun seminaarista Kauklahdessa
Järjestäjä Kauklahti Seura ry – Köklax Gillet rf

Seminaari oli asuntomessujen oheistapahtuma, mutta aiheena oli Kauklahden lähimenneisyyden kaavoitus ennen asuntomessuja.

1.      Seminaarin avaus, puheenjohtaja Jarkko Rahkonen

Tervetuloa vuorovaikutteisen suunnittelun seminaariin!
Seminaari on ajankohtainen asuntomessujen johdosta, mutta asuntomessujen tulosta emme käsittele nyt tässä tilaisuudessa.

Asuntomessujen ansiosta Kauklahti tunnetaan nyt paikkakunnan nimenä ympäri Suomen. Kaupunginosana, asumis-, työ- ja palveluyhteisönä Kauklahti ei ole kovin tunnettu edes Espoossa. Kauklahdella on kuitenkin kunniakas historia kuninkaankartano Espoon kartano; Kuninkaantie Tukholma-Turku- Espoo- Viipuri-Pietari; Kauklahden teollistuminen yli vuosisata sitten; rautatie 1903, jolloin Espoossa oli vain Kauklahden asema ja pysäkit Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa; Kauklahden ensimmäiset koulut ja kulttuuri. Tästä lähemmin tiivis historiikki: Marja-Liisa Lindell, ”Kauklahti Kuninkaantien varrella”, 2006.

Kauklahdessa on koettu, että muu Espoo on meidät unohtanut ennen asuntomessuja. Kuvaavaa on, että asuntomessujen avajaistilaisuuden kutsuvieraat vietiin päivällä Otaniemeen lounaalle ja kutsuttiin illaksi WG-talon eteisaulaan, ”tuulikaappiin” (Dolivon termi). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä esitteli ikkunasta näkyvää muutamaa Tapiolan puuta. Kauklahdesta ei puhuttu.  Kuitenkin Kauklahdella on asuntomessut ja edessään tulevaisuus kun Tapiolalla on takanaan menetetty maine. Kauklahdella on myös merenrantaa joten vieraat olisi voitu kierrättää laivalla näkemään merellistä Espoota ja Espoon kartanon tiloja olisi voitu käyttää Tapiolan tilojen sijasta. Tästä lisää blogilista.fi ja sieltä haku/Susanna Rahkonen.

Tämän vuorovaikutteisen seminaarin tarkoituksena on kertoa Kauklahden lähimenneisyyden kaavoitushankkeista sekä erityisesti asukaskaavasta, jota mm. arkkitehti Sirkka Wegelius oli tekemässä. Oman käsitykseni mukaan tällä asukaskaavalla sekä Kauklahti Seuran pientaloasumista puoltavilla esityksillä ja lausunnoilla on ollut merkittävä vaikutus Espoon kaupungin Kauklahtea koskeviin suunnitelmiin ja kaavoitukseen. Kun näin on voimme myös kiittää alueen kaavoittajia asukkaiden esitysten huomioon ottamisesta.

Kannustakoon tämän seminaarin asiat meitä asukkaita ja Kauklahti Seuraa jatkamaan vaikuttamista alueemme asukasläheiseen suunnitteluun ja kaavoitukseen. Alueellamme on käynnissä useita kaavoitushankkeita, joihin haluamme vaikuttaa. Erittäin tärkeä kohde on Näkinmetsä, jonka rakentamisen tulee tapahtua tärkeät luontoarvot säilyttäen. Julkistettujen Näkinmetsän kaavaluonnosten valossa näyttää siltä, että suuri vahinko on tapahtumassa, kun suunnitelmat poikkeavat ratkaisevasti esityksistämme.

Tämän seminaarin aihe rohkaisee meitä käynnistämään Näkinmetsän vaihtoehtokaavan laatimisen taas asukkaiden toimesta. Kauklahden aseman läheisyyteen oli kaavaluonnoksessa esitetty korkeita betonikolosseja, onneksi ne torjuttiin. Myös Näkinmetsän luontoarvojen tuhoaminen voidaan estää kunhan talkoolaisia työhön löytyy.


2.      Kauklahden asukaskaava v 1995 ja aiemmat kaavaehdotukset ja suunnitelmat
Arkkitehti Sirkka Wegelius
Sirkka Wegelius oli tekemässä asukaskaavaa ja sen jälkeen hän toiminut Kauklahti Seuran ja alueneuvottelukunnan asiantuntijana useissa kaavoitushankkeissa. Hän on myös viidettä vuotta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen.

Sirkka Wegelius kertoi vuoden 1973 kaavaehdotuksesta, jossa Kauklahden keskustaan ehdotettiin Suvelan esimerkin mukaista korkeiden kerrostalojen ja suoraviivaisten katujen lähiötä. Tietenkin vanhat rakennukset olisi purettu alta pois. Tämä ehdotus ei kuitenkaan edennyt päätösvaiheeseen. Myös 1980-luvulla ehdotettiin Kauklahden aseman ympäristöön korkeita kerrostaloja olemassa olevia rakennuksia säilyttämättä.

!990- luvulla ehdotettu Kauklahden osayleiskaava oli ratkaiseva sysäys asukkaille koota voimat asukkaiden mielestä Kauklahden aiempaan rakennuskantaan sopeutuvan uuden kaavan laatimiseksi. Kaupungin edustajat eivät olleet valmiita yhteiseen työryhmään mukaan, vaan kehottivat tekemään oman ehdotuksen. Näin asetettiin asukkaita edustava työryhmä, johon tulivat mm. arkkitehdit Markku Axelsson ja Sirkka Wegelius sekä Mikael Stürmer, muitakin osallistui työhön.

Asukaskaavan lähtökohtana oli sijoittaa sama asukasmäärä kuin kaupungin luonnoksessa pientaloihin. Tämä onnistui niin, että nyt asuntomessujen kaava ja talojen sijoittelu noudattaa melko hyvin 1995 julkistettua Kauklahden asukaskaavaa.

Sirkka Wegelius totesi, että tämä asukkaiden kaavaratkaisu oli vielä silloin Suomessa melko harvinainen, vaikka ulkomaisia esimerkkejä oli runsaasti. Suomessa haluttiin tuolloin ruutukaavan tehtyjen katujen varsille sirotella kerrostalo kaikkialla saman kaavamaisen käytännön mukaisesti. Suomessa ei helpolla haluttu toteuttaa muita kaavoitusvaihtoehtoja.
Nyt Kauklahden asukaskaava osoitti, että viihtyisään pientalo- ja viherrakentamisympäristöön voitiin sijoittaa sama asukasmäärä kuin vallitsevan käytännön mukaisille kerrostaloalueille.

Sirkka Wegelius totesi, että merkittävä syy siihen että laaja asuntomessualueen kaava voitiin toteuttaa kahdessa vuodessa oli siinä, että kaupungin kaavoittajat ottivat vakavasti asukkaiden esitykset. Valituksiakin tuli vain yksi.
jr

3.      Teknillisen korkeakoulun opinäytteitä pientalojen korttelisuunnittelussa
Arkkitehti Anssi Savisalo

Anssi Savisalon diaesityksessä esiteltiin erilaisia pientalojen kortteliratkaisuja, joiden lähtökohtana oli sijoittaa sama asukasmäärä pientalokortteleihin kuin saman tilan vaatimiin kerrostaloihin. Työt tehtiin kymmenen vuotta sitten samoihin aikoihin kuin Kauklahden asukaskaava valmistui. Korkeakoulussa töiden ohjaajana toimi arkk. Sirkka Wegelius.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että nyt on jo yleisessä tiedossa, että hyvällä suunnittelulla voidaan pientaloalueille sijoittaa sama asukasmäärä kuin kerrostaloalueillekin. Samalla toteutuu useiden toive asua omassa talossa.
jr

4.      Kauklahden pitkäaikainen asukas, kuusi vuosikymmentä, Esko Honka kertoi millainen oli Kauklahti asuinympäristönä ja työpaikkana vuoden 1945 jälkeen.

Esko Honka oli Kauklahden rautatieasemalla eri tehtävissä noin 35 vuotta. Tähän aikaan kuului Kauklahden aseman toimiminen raja-asemana Porkkalan vuokra-alueen aikana vuoteen 1956. Rautatieliikenne on suuresti muuttunut junaliikenne on nopeutunut ja sähköistetty sekä tavaraliikenne Kauklahdessa lopetettu.

Esko Honka kertoi, että Kauklahdessa oli useita kauppoja ja pankkeja ja muita palveluja. Kauklahdessa oli myös runsaasti työpaikkoja, vaikka monet kävivät junalla ja autoilla muualla töissä. Palvelut vähenivät erityisesti 1990-luvulla. Nyt näyttää kehitys taas kääntyneen parempaan asuntomessujen ja muiden hakkeiden johdosta.
Haastatteli Jarkko Rahkonen.

JK Kauklahti  Seurassa on käynnissä lähihistoriahanke, jossa haastatellaan vanhoja ja pitkään Kauklahdessa asuneita henkilöitä. Esko Honka on yksi haastateltavista.