Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Kinnula - Keskustelut

Re: Kuntauudistus toteutuu vain pakon kautta


	Viljo Heinonen writes: Kuntauudistus toteutuu vain pakon kautta Kunta- ja palvelurakenneuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, jossa on jokseenkin selvää, etteivät kunnat pysty itse ratkaisemaan hallinnollisia ongelmiaan eli tekemään päätöksiä lakkautuksistaan eli liittymisistä suuremmiksi toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Aikaa siihen, että valtiolta tulisi tukea liittymisiin, on jäljellä reilu kuukausi ja päätöksiä liittymisistä on tehty todella vähän. Syykin on selvä. Kunnat ovat laskeneet, että nykyisen mallin mukaan ne menettävät valtionosuuksiaan. Niinhän siinä käy, kun muodostetaan toiminnallisesti tehokkaampi yksikkö, ei sillä ole tarvettakaan aiemman suuruiseen tukeen, mutta kunnissapa lasketaan niin, että liittymäalue menettää niin ja niin monta miljoonaa. Sen sijaan, jos jatketaan entisellään, säilyvät valtionavutkin. Tuon erotuksen täyttämiseen eivät liittymäavustukset riitä. Sitäpaitsi jo aikakin on ajanut tuon mahdollisuuden ohi. Siis puhutaan, mitä puhutaan, niin pakkoliitokset ovat ainoa ratkaisu, joka toimii. Missä ovat poliitikot, jotka uskaltavat sen vaalien alla ääneen sanoa varsinkin, kun puolustus vetoaa siihen, ettei pienten kuntien yhteen liittäminen mitään ratkaise, kun niiden valtionosuudet, vaikka ovat kuntakohtaisesti suuria, ovat kokonaisuudesta vain pieni osa. Ongelmat ovat muka vain suurissa kunnissa ja niissä ne pitää ratkaista. Keskusta on kuntauudistuksessa todella temppelin harjalla. Onhan ylivoimaisesti suurin osa pienistä maalaiskunnista sen hallitsemia. Kuntien yhdistämisissä käy aina niin, että keskustalaiset menettävät hallinto ja luottamusmiespaikkojaan kaikkein eniten. Esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa kaikki kunnajohtajat ja sihteeri ovat keskusralaisia tai vähintäänkin ns. puolueettomia samoin enemmistö virkamieskuntaa. Eivät he ole vapaaehtoisesti luopumassa työpaikoistaan. Vähäistä on myös halukkuus kertoa kuntalaisille, miten asiat todella ovat. Sen sijaan valtiolta vaaditaan vanhaan maalaisliittolaiseen tapaan lisää tukea, kun se on niin pieni siivu kokonaisuudesta. Keski-Suomesta voidaan esimerkkikunniksi ottaa vaikkapa Pylkönmäki ja Kinnula. Niissä valtioapuosuudet ovat yli puolet kunnnan kaikista tuloista. Se taas johtuu vanhusväestön suuresta ja työllisten vähäisestä määrästä kunnan koko väkilukuun verrattuna. Kummallakaan kunnalla ei ole mitään todellista edellytystä jatkaa itsenäisenä. Uhmaa on sitäkin enemmän. Tuollaisissa kunnissa ollaan karkeasti yleistäen tilanteessa, jossa jäljellä on vain hoidettavia ja hoitajia, jotka hekin ikääntyvät nopeasti. Koko pohjoisen Keski-Suomen alueella on hoivatyöntekijöistä kohta huutava pula. Olen vahvasti sitä mieltä, että valtiovallan on otettava ohjat käsiinsä. Kuntaremontti on tehtävä. Ei siitä mitään tule, että köyhimmillä alueilla tarvitaan vinoutuneen rakenteen vuoksi yksin hallintoon moninkertainen määrä ihmisiä väkrikkaimpiin alueisiin verrattuna. Nyt onkin vain kysymys ajankohdasta. Otollisin aika on heti tulevien eduskuntavaalien jälkeen. En usko, että keskustaa saadaan tällä vaalikaudella millään mahdilla toteuttamaan sinällään välttämätöntä uudistusta. Sen kannatushan siinä romahtaisi. Se yksinkertaisesti pettäisi äänestäjänsä. Siihen tilanteeseen keskusta joutuu joka tapauksessa myöhemmin, mutta ei sentää aivan vaalien alla. Onpa erinomainen analyysi kuntauudistuksen vaikeuksista. Laitan tämän viestin myös mainitsemiesi Keski-Suomen Pylkönmäen ja Kinnulan keskustelualueille. Teidä häntä, jos vaikka sinnekin ilmaantuisi puheenvuoroja. Jukka Kivi