Onnettomuus jakautuu tasaisesti eri puolille Suomea. Ainoastaan yksi asia on yhteinen onnettomimpien kuntien välillä: suomenkielisyys.
Ilta-Sanomat selvitti Suomen onnellisimmat ja onnettomimmat kunnat. Mittareina käytettiin väestön ikärakennetta, rikostilastoja, asukkaiden sosiaalisia ongelmia ja äänestysintoa.
Ruotsinkielisistä kunnista sadan onnettomimman joukossa on ainoastaan Ahvenanmaan pääkaupunki Maarianhamina.
Kymmenen onnettominta kuntaa jakautuvat maakunnittain Lappiin, Hämeeseen, Savoon, Kymenlaaksoon, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Joukossa on niin pieniä maaseutukuntia kuin keskikokoisia ja suuria kaupunkejakin.
Onnettomimmat kunnat ovat selvityksen mukaan merilappilainen Kemi sekä hämäläiset Forssa ja Lahti.
Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo ei kiistä ongelmia, mutta vakuuttaa tilanteen olevan selvästi paranemassa.
- Kemissä eletään niin kuin missä muualla tahansa, sivistyneesti ja samalla lailla työtä tehden kuin muuallakin, Repo sanoo.
Hänen mukaansa ajankohta näyttää tilastojen valossa pahemmalta kuin on.
- Kunnallisveroprosentin korkeus selittyy sillä, että aikaisemmin on eletty vähän leveämmin.
Kemi määriteltiin vuonna 2007 kriisikunnaksi. Seuraavana vuonna kaupungin taloutta alettiin Revon mukaan määrätietoisesti elvyttää. Siitä alkaen Kemin kaupungin tilinpäätös on ollut positiivinen.
- Se asia tulee sitä kautta kuntoon. Kemin suuri velkamäärä johtuu suurelta osin hyvin mittavista investoinneista, muun muassa satamaan.
Revon mukaan rikosmääriä selittää osin se, että ympäristökuntien ihmiset tekevät rikoksia Kemin alueella, ja ne kirjataan tekopaikkakunnan piikkiin.
- Sosiaaliset ongelmat johtuvat osittain kemiläisistä itsestään, ja myös valikoivasta muuttoliikkeestä.
Kaupunginjohtaja toivoo, että Kemistä muistettaisiin myös positiiviset puolet. Hän muistuttaa lähiympäristön ydinvoima- biopolttoaine- ja kaivoshankkeista. Myös koulutus on Revon mukaan Kemissä hyvin monipuolista.
- Toisaalta voisi osoittaa myös, että esimerkiksi Kemin kulttuuripalvelut ovat maan keskiarvoa huomattavasti paremmat. Esimerkiksi upeasti toimivat kaupunginteatteri- ja orkesteri, Repo sanoo.
Tilastot: IS / Lauri Lähteenmäki
Lähteet: Tilastokeskus ja kuntaliitto
Näin tutkittiin
IS indeksoi kunnat kymmenen eri tilaston perusteella. Tilastot olivat kunnan alle 6-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä, äänestysinto, palvelualalla työskentelevien osuus työväestä, liikenne-, omaisuus-, ja väkivaltarikosten määrä, veroäyri, työttömyysaste ja avioerojen määrä. Tilastojen perusteella kunnalle annettiin painotetusti plus- ja miinuspisteitä. Tilastot ovat vuosilta 2008–2010.