Seppo Lehto

Espoon työttömyysaste on hieman yli 7%. Osa syy Espoon kunnantalouden vaikeuksista johtuu korkeasta työttömyysasteesta. Verotuloja menetetään ja työttömyys aiheuttaa monenlaista levottomuutta työttömien perheissä. Työttömien työllistymistä on parannettava suuntaamalla heidän koulutuksensa aloille, joissa kärsitään työvoimapulasta. Koulutuspakettiin tulisi sisällyttää takuu työllistymisestä, vaikka valtion tuella, vähintäin puoleksi vuodeksi.

Espoon palkkaverotulot eivät kasva budjetoidun mukaisesti. Espoon kunnantalous elää jo kolmatta vuotta talousvaikeuksissa ja sama tilanne näyttää jatkuvan. Espoo on puristettava vuoden 2005 menojen kasvu 1,2%:iin, mitä pidetään jo nyt monen lautakunnan mielestä mahdottomana tavoitteena. Yleinen vuotuinen kustannustason nousu on ollut 4% pinnassa. Espoo saa yli 85% verotuloistaan ansiotuloveroista. Yhteisövero tuo 10% ja kiinteistövero ja muut tulot loput 5%. Tuleva kunnalvaltuusto joutuu mittavien haasteiden eteen pistäessään suun säkkiä myöten. Velanottoa ei haluttaisi lisätä. Espoo on yksi suomen rikkaimmista kunnista, jossa palvelujen tasosta ei ole tingitty. Ongelmien ratkaisu vaatii eri polittisten puolueiden saumatonta yhteistyötä. Jokainen pääkaupunkiseudun kunta taistelee alijäämäisen taloutensa kanssa. Valtion harkitsemattomat ja vastuuttomat toimet ovat romahduttaneet pääkaupunkiseudun kuntien hyvin hoidetun talouden. Odotan kuntainliitolta riittäviä toimia asiantilan korjaamiseksi. Lisäksi valtio on jättänyt palauttamatta 500 miljoonaa euroa kunnille kuuluvia valtionosuuksa.

Kolmas Espoon suuri ongelma on kaavoitetun tontimaan puute. Kunta ei ole huolehtinut riittävästä raakamaan hankinnasta. Omakotitalotonttien vähäinen tarjonta kysyntään nähden on nostanut tonttien hinnat pilviin. Tilanne vaatisi nopeita toimia. Tässä vaadittaisiin pääkaupunkiseudun kaikkien kuntien välistä saumatonta yhteistyötä. Koska tilanne on ajautunut näin pahaksi ja kunnalla ei ole lähiaikoina taloudellisia mahdollisuuksia ja resursseja ilman velanottoa hankkia raakamaata, niin kunnan tulisi turvautua maan omistajien kanssa tehtäviin kumppanuuskaavoihin, jossa kunta saisi kaavoittamansa maa-alueen tonteista itselleen 40% kaavoituksesta aiheutuvien infrastruktuurin rakentamisen vaatimien kustannusten kattamiseen. Hyvätuloiset koulutetut nuoret lapsiperheet muuttavat kunasta pois ympärillä oleviin kehyskuntiin tonttipulan takia. Tämän seurauksena liikenneongelmat paisuvat ja työmatkoihin käytettävät ajat lisääntyvät. Tämä ei ole kansantaloudellisesti eikä perheiden ajankäytön kannalta järkevää. Kunta voisi turvautua tonttimaan ostossa lainarahaan, koska kaavoitettujen tonttien tuotolla voitaisiin laina maksaa takaisin ja rahaa jäisi vielä kunnan kassaan sievoinen summa. Eikö Espoon kaupungissa osata tehdä kannattavuuslaskelmia?