Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Helsinki - Keskustelut

Pakkoliitokselle ei ole laillista perustetta


	Pakkoliitokselle ei ole laillista perustetta Kuntien itsehallinto on turvattu perustuslailla. Se, että paikallishallinto on järjestetty itsenäisten kuntien varaan, ei johdu siitä, että se olisi tehokkain ja rationaalisin tapa. Perustana kunnallishallinnolle on kuntalaisten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Helsingin vaatimus saada osa Sipoon alueesta vastoin Sipoon tahtoa on vastoin kunnallista itsehallintoa ja sen perustetta. Se, että ministerin asettama selvitysmies tekee samantapaisen esityksen, ei muuta asiaa. Helsingin toimintavat eivät ole sopivia julkisessa vallankäytössä. Ne muistuttavat yritysmaailman menettelytapoja. Yrityskaappauksissa ei tarvitse välittää demokratiasta. Helsingillä ei ole todellista tarvetta vaatimukselleen. Eurooppalaisissa pääkaupungeissa asuu Helsingin kokoisilla alueilla moninkerroin se määrä asukkaita kuin nyt Helsingissä. Helsingissä ei ole pulaa rakentamiseen sopivasta maasta. Sen voi hyvin havaita ilmakuvasta. Jos Helsinkillä on tarvetta muuttaa kuntarajoja, oikea osoite on Vantaa ja Espoo. Nyt nuo kunnat täydennettynä Kauniaisella muodostavat Helsingin kanssa tosiasiassa yhden kaupungin, jota keinotekoiset hallinnolliset rajat rikkovat. Tämä on suurin este pääkaupunkiseudun kehitykselle; ei Sipoo. Vantaan kaupungin menettely Helsingin hankkeen myötäilijänä on ollut ala-arvoista. Vantaa pyrkii hyötymään Sipoon ahdingosta. Valtioneuvoston eräiden ministerien ennakkotukea Helsingin pakkoliitosanomukselle on syyttä kummastella. Tälläinen ennakkokanta sotii hyvän julkisen hallinnon periaatteita vastaan. Helsingillä ei ole pakkoliitosanomukseen sellaisia painavia perusteita, että ne mahdollistaisivat aluesiirron Valtioneuvoston päätöksellä vastoin Sipoon kantaa. Jos pakkoliitos toteutetaan, se on mielestäni mahdollista vain lainmuutoksella tai eduskunnan säätämällä erityislailla. Sipoon yhtä hyvin kuin esimerkiksi Pornaisten ja Porvoon kehitys on suuresti riippuvainen pääkaupunkiseudun kehityksestä. Tämä on tosiasia, jota ei voi ohittaa. Se on otettava kunnallishallinnon ja myös maakuntahallinnon perustaksi. On Sipoon kannalta järkevää liittyä Uudenmaan liittoon ja samalla myötävaikuttaa siihen, että myös Uudellamaalla päästään yhteen yhtenäiseen maakuntaliittoon. Sipoon on viisasta neuvotella Helsingin kanssa pääkaupunkiseudun kehittämisestä ja sen vaikutuksesta Sipooseen. Vapaaehtoinen neuvottelu ja sen tuloksena syntyvä yhteinen näkemys ovat vaihtoehto pakkoliitokselle. Vaikka Sipoo on aiemmalla jäykällä toiminnallaan kärjistänyt tilannetta, ei se oikeuta Helsinki ja valtiovaltaa vastaamaan samalla mitalla. Hyvä tarkoitus ei politiikassakaan pyhitä keinoja. Ei ainakaan minun mielestäni. Ihmettelen suuresti, että helsinkiläiset politikot ovat, vastoin puolueidensä periaatteita, turvautuneet röyhkeyteen ja vahvemman oikeuteen, jotka eivät kuulu kansanvaltaan. Risto Kuisma, oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Pornainen