Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Eri tietokoneiden käyttöjärjestelmien tuk

Tarkistamaton KK 75/2004 vp - Matti Kauppila /vas ym.

KIRJALLINEN KYSYMYS 75/2004 vp

Eri tietokoneiden käyttöjärjestelmien tukeminen viranomaispalveluissa

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisillakin on käytössä useita tietokoneiden käyttöjärjestelmiä. Tunnetuimpia ovat Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän eri versiot niiden erityisesti 90-luvulla tapahtuneen yleistymisen vuoksi. Kilpailijoina vahvasti suomalaistakin syntyperää oleva Linux ja sen eri versiot valtaavat kilpailijoina suosiota. Näitä harvinaisempiin käyttöjärjestelmiin kuuluvat mm. BeOS, OS/2 ja Amigan käyttöjärjestelmät, joiden menestyminen käyttöjärjestelmien kilpailussa jää nähtäväksi.

Vuosien ajan mm. tietokonevirukset ovat vaivanneet erityisesti Windowsin eri versioita. Osittain niitä tekevien tahojen motiivina on mm. kritisoida markkinajohtajan eli Microsoftin käyttöjärjestelmien puutteita. Markkinajohtaja onkin suurennuslasin alla, ja virusten tekijöitä ei siksi löydy samassa mittakaavassa harvinaisemmille järjestelmille. Edellisestä riippumatta kilpailevia käyttöjärjestelmiä pidetään myös useiden tutkimusten ja käyttäjäkokemusten perusteella vakaina ja tietoturvallisina.

Esimerkiksi ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelijoiden joukossa Linuxin perusteiden kurssipaikat täyttyivät reilusti yli tarjonnan. Kiinnostus vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä kohtaan on suuri, ja on helppo uskoa useiden henkilöiden etsivän jatkossakin kestäviä ratkaisuja, joilla mm. jatkuvista virusongelmista pääsee eroon. Käyttöjärjestelmien kirjo on laajentumassa yleisemmin myös viranomaiskäytössä kansainvälisestikin yhä laajemmin, joten pitäytyminen yhdessä totuudessa on outoa.

Poliisi on lopettanut vanhanmallisen henkilökortin tarjoamisen, ja uudet henkilökortit ovat sähköisiä henkilökortteja. Tieto siitä, mistä kortinlukijoita tai lukijoiden ajureita saa, on varsin puutteellinen sähköisen henkilökortin saamishetkellä. Muiden käyttöjärjestelmien käyttäjät saavatkin itse yhä tutkia, miten yleistyviä sähköisiä palveluita päästään hyödyntämään. Puutteet henkilön sähköisessä tunnistamisessa edistävätkin muita tapoja kiertää virallinen tunnistusmenetelmä esimerkiksi käyttämällä pankkien palveluita, joita on käyttänyt esim. Eläketurvakeskus, joka tarjoaa nyt samaa mahdollisuutta myös sähköisen henkilökortin avulla. Puutteet sähköisen henkilökortin osalta ovat omiaan hautaamaan hankkeen onnistumisen muiden vaihtoehtojen myötä, mikäli käyttöönotossa vaihtoehtoja ei oteta huomioon. Tämä on tärkeää siksikin, koska niitä vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä myös käyttävät ja kokeilevat juuri henkilöt, jotka toimivat tietotekniikan mielipidevaikuttajina.

Liikenne- ja viestintäministeriön linja on ollut mm. laajakaistayhteyksien leviämisen osalta ns. teknologianeutraali. Käyttöjärjestelmien osalta hallituksen linja näyttää tässä asiassa pikemminkin Microsoftin asemaa tukevana ja suomalaista ohjelmointiosaamista häpeävänä. Linuxin käyttäjäyhdistyksen FLUGin arvion mukaan suomalaisia Linux-käyttäjiä on noin 200 000. Applen Mac OS -käyttöjärjestelmällä on Macintoshin käyttäjäyhdistyksen eli fiMUGin arvion mukaan noin 60 000 käyttäjää. Onko tämä ryhmä siis liian mitätön, jottei se aiheuta toimenpiteitä sähköisten palveluiden laajentamiseksi Suomessa myös muiden yleisempien käyttöjärjestelmien piiriin?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus turvata myös muita käyttöjärjestelmiä käyttäville suomalaisille pääsyn sähköisen henkilökortin käyttäjiksi edes muutamien kilpailevien ja Suomessa suosiota saaneiden käyttöjärjestelmien osalta?

Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2004

Matti Kauppila /vas

Erkki Virtanen /vas

Minna Sirnö /vas

Unto Valpas /vas

Markus Mustajärvi /vas