Tietotori – Osallistu ja vaikuta
| Etusivu |
| Keskustelualueet |
| Kaikki keskustelut |
| Vitsit |
| Kotimaa |
| Kirjaudu sisään |
Suomalaisen mieshiihdon muistelua ennen /
Nyt, kun suomalaisen talviurheilun maine lepää pujottelijoiden ja mäkimiesten varassa, on sopiva aika muistella tunnelmia Lahden MM-kisojen tiimoilta. Kirjoitin aikanaan kaksi riimitystä, jotka nyt jaan kansalaisverkon lukijoille:
Ennen:
Maailmanmestarille
Suu piukkana kulkien vasten tuulta.
Sylki valuen pitkin alahuulta.
Se suossakin möyrii ja suurta uraa
se polkee ja polkee ja polutkin kuraa.
Mikä meteli, räiske on kesäyössä.
Se sauvoen melskaa. Reikiä vyössä
vain ähkien kiristää tiukemmaksi,
kuin peljäten tekonsa niukemmaksi.
Talven tullen se sukset jalkaansa naulaa.
Ja sukset jalassa vaimonsa kaulaa
yösydännä käydä voi koittamassa.
Missä milloinkin on kisansa voittamassa.
Kunnon parhaan se oikeaan paikkaan säästi.
Ja vaikka ei aina niin tyylikkäästi.
Niin sittenkin voittoja haltuunsa kyhää.
…siinä sisussa on jotkin pyhää !
Hyvän hetkellä paljon on kavereita.
On juhlia, kutsuja, kokkareita.
Ei seuraus kai pienin oo - kukaties.
On taas tosi komiaa olla suomalainen mies !
Kiitos hienoista hetkistä !
 Jälkeen:
Jumankauta karpaasi
Jumankauta karpaasi,
löit eilen varpaasi.
Nyt suree koko Suomen kansa;
menettänyt sankarinsa, rakkaimpansa.
Tiedän, rakastit sä tätä lajia
ja suossa rämmit sauvoin kesäyössä.
Mut kuuntelitko liikaa valmentajia.
Nyt olet työtön, kiristelet reikiä vyössä.
Näin tuskasi, kun iskit sauvaa ketoon.
Mut uskoin sinuun, voimaasi ja sisuun.
Kunniasi puolesta mä suostuin vetoon.
Nulikka jos oisit, turvautuisin risuun.
Mut anteeksi saat vielä tämän kerran.
Kuin sinäkin, oon ihminen - sielu ja aine.
Kun viivymme me tääll´ vain hetken verran,
ei liian kovaksi saa käydä voittamisen paine.
Urpo Lehtimäki
|