Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Re: Lehdistö hyökkäilee rajusti YLE:n kimppuun


	Erkki Hatakka writes: EKansaned.Lintilän (Kesk.) johtama työryhmä antoi pari päivää sitten perusteellisen selvitystyön tuloksena yksimielisen esityksen uudesta TV-luvan korvaavasta mediamaksusta. YLEn hallintoneuvoston pj.Kimmo Sasi (Kok.) piti esitystä perusteltuna ja hyvänä. Uusi mediamaksu olisi neljänneksen TV-lupaa halvempi veroluontoinen maksu kotitalouksilta sekä isommilta yrityksiltä. Sillä saataisiin kymmenettuhannet lupamaksupinnarit vihdoin ja se vastaisi muutenkin netin suhtaan kehittyvää uutta mediakäyttöä. Mitä seurasi: MTV 3:n uutiset iltapäivälehdet ja Hesari ovat hyökänneet koko rintaman leveydeltä maksua vastaan, käyneet YLEn kimppuun mahd.epäreiluin keinoin ja kehua retostaneet omaa toimintaansa. Ymmärrän tiettyyn rajaan MTV 3:n ja Alma Median perinteisen linjan mukaiset reaktiot, mutta yllätys on ollut Sanomien ja Hesarin raju linjanveto. Pelätäänkö YLEn uusia panostuksia nettiin vai mitä? Ja samaan aikaan olla muka huolissaan nuorison saamasta mediapalvelusta... Erkki Hatakka Yllättävän voimakasta on tosiaan ollut kaupallisten mediatalojen vastareaktio. Selvää on, että netti joustavana mediakanavana valtaa paperisten sanomalehtien markkinoita. Suuret lehtitalot ovat sen jo kauan nähneet ja kehittäneet rinnakkaisia jakeluteitä nettiin. Paperi on kallista materiaalia, sille on kallista painaa ja sitä on kallista jakaa lukijoille. Siirrytään molekyyleistä bitteihin. Radio- ja TV-yhtiöt kehittävät myös toimintaansa ja laittavat tuotantoaan nekin nettiin. Siellä ne kohtaavat muiden mediatalojen kilpailun. Molemmilla perinteisillä toimialoilla lisätään tuotantoa netissä ja kilpailuahan siitä syntyy. Suunnitelma kehittää viestintäviraston ylläpitämä TV-lupamaksutekniikka mediamaksutekniikaksi on teknisesti hyvin perusteltu, sillä TV-ohjelmia katsotaan tietokoneilla ja kännyköillä. Toisaalta se on kyllä teknisesti myös aika kömpelö. Teknisenä prosessina se on kovin turhan tuntuinen, kun sama rahamäärä pitäisi voida kerätä tietoteknisesti ilman maksulappuja, sosiaaliavun luukkuja ja ulosottoja. Luonnollista olisi maksaa YLEn rahoitus valtion budjetista, mutta sitä pelätään, kun se olisi ailahtelevan poliittisen tahdon varassa. Luulisi, että löytyisi jokin muu rahoituksen pitkäjänteisyyden takaava säätiöinti tms. ratkaisu. Kilpailuasetelmassa keskeiseksi näyttää muodostuvan YLEn kohdalla julkisen palvelun käsitteen määrittely ja rinnakkaiselo kaupallisen median palvelujen kanssa. Jukka Kivi