Tietotori – Osallistu ja vaikuta
| Etusivu |
| Keskustelualueet |
| Yhteiskunta |
| Koulutus |
| Kotimaa |
| Kirjaudu sisään |
Kulttuuria kouluihin ja kouluja kulttuuriin
Espoon Suomenkielisen opetuslautakunnan, Ruotsinkielisen päivähoito- ja opetuslautakunnan sekä kulttuurilautakunnan puheenjohtajistot tulevat tekemään seuraavan samansisältöisen valmistelukehotuksen seuraavissa lautakuntien kokouksissa.
Valmistelukehotus Koulu- ja kulttuuritoimille koulujen kulttuurikasvatuksen kehittämiseksi
Espoon strategia 2006-08
Espoo-visio
Espoo osana pääkaupunkiseutua tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuksen, kulttuurin, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana.
Tulostavoitteet
Oppilaiden hyvinvointi, opetuksen laatu ja oppimistulokset ovat kuuden suurimman kaupungin kärjessä.
Kulttuuria kouluun ja kouluja kulttuuriin
Kulttuuri kehittää aivoja, luovuutta. Se lisää kykyä itseilmaisuun – lisää itsevarmuutta, kykyä tehdä taidetta ja nauttia siitä. Kulttuuri on osa ympäröivää yhteisöä. Kulttuuri on tapa toimia ja ajatella.
Laaja-alaisen kulttuurikasvatuksen tulee tukea ja täydentää opetusta. Sen tulee olla osa oppiaineita ja koulun toimintakulttuuria. Kulttuuritoiminta kouluissa voi olla omaehtoista (esim. juhlat). Sen tulee suuntautua vuorovaikutuksellisesti myös ympäristöönsä, lähikulttuuriin.
Laajemman mahdollisuuden tutustua ammattimaisemmin tuotettuun taiteeseen on luoda mahdollisuus kaikille Espoon peruskoululaisille tutustua Espoon korkeatasoiseen kulttuuritarjontaan (ml vierailuesitykset). Lukiossa voidaan lisätä oma-ehtoista valintaa Espoon kulttuurikortilla.
Kouluja kulttuuriin; perustelut
Espoossa kaupungin omat ja kaupunginapua saavat kulttuuriyhteisöt ovat tehneet perinteisesti yhteistyötä koulujen kanssa. Yhteistyö on kuitenkin pitkälti koulujen oman aktiivisuuden varassa ja siten kaupungin tasolla sattumanvaraista. Eräs syy lienee se, ettei Espoon omaa kulttuuritarjontaa tunneta riittävästi.
Espoosta puuttuu järjestelmä, joka takaa sen, että koko ikäluokka tutustuu kulttuurin eri muotoihin asiantuntijoiden opastuksella. Taidepainotteisten koulujen vierailuja voidaan painottaa oman taiteenalan suuntaan.
Turussa (Kulttuuripolut), Vantaalla (Luovuus ja kulttuurikasvatussuunnitelma) ja Oulussa on tehty uraa uurtavaa työtä koulujen kulttuuriopetuksen kehittämiseksi yhteistyössä kaupunkien omien ja kaupunginapua saavien kulttuurilaitosten välillä. Tältä osin Espoo ei ole kuuden suurimman kaupungin kärjessä.
Turussa kulttuuripolku on suunnitelma, jonka perusteella jokainen Turun kaupungin peruskoululainen käy n. 3 kertaa vuodessa eri kulttuurilaitoksissa laaditun ohjelman mukaisesti. Toimintaan on budjetoitu kouluille on noin 200 000 €, josta suuri osa muodostuu kuljetuskustannuksista. Turun mallissa kaikki kulttuurivierailut on johdettavissa johonkin oppiaineeseen tai aihekokonaisuuteen. Nämä kulttuurivierailut olisi siis joka tapauksessa tehtävä, mutta Kulttuuripolku tekee retkistä suunnitelmallisempia ja kattavia – ne koskevat jokaista kaupungin peruskoulun oppilasta (www.turku.fi).
Espoossa on tehty esitys kaupunginhallitukselle, että se neuvottelee YTV:n kanssa järjestelmän, jolloin koululaiset voivat käyttää julkista liikennettä ilmaiseksi koulutukseen liittyvissä matkoissa ruuhkatuntien ulkopuolella. Tämähän sinänsä ei vaadi lisäkustannuksia, koska vuorot kulkee kuitenkin tyhjinä. Espoossa WeeGeellä sijaitsevat museot (taide-, kaupungin-, lelu, kello, etnogarfinen museot) eivät peri pääsymaksua alle 18 vuotiailta. Muiden museoiden avustussopimuksiin voidaan sisällyttää määräys kouluvierailujen ilmaisuudesta.
Järjestelmä ei vaikuttaisi kaupungin apua saavien esim. lasten ja nuorten teattereiden avustuksiin sinänsä, mutta kuin ehkä keventävästi, kun nyt suurelta osin rahapulaan tyrehtyneet, koululaisnäytökset alkaisivat uudelleen tietyn turvallisen järjestelmän puitteissa.
Vastuu kulttuuritarjonnan järjestämisestä olisi kulttuuritoimella, jotta kysyntä kohdistuu tasaisesti esim. teattereihin ja voidaan hyödyntää myös vierailunäytäntöjä, joihin mahtuu teatterin koosta riippuen kymmeniä luokkia tai näytöksiä voidaan viedä kouluihin.
Työpajojen järjestäminen, kiertokäynnit vaativat työvoimaa niitä tarjoavilta. Tulee selvittää missä määrin resurssit riittävät tähän toimintaa eri laitoksissa. Tämä vaikuttaa käyntien tiheyteen (esim kerran 2-3 vuodessa).
Espoon ”kulttuurikasvatusprojektin” (KUKA) tavoitteena on saada kulttuurikasvatusjärjestelmä opetussuunnitelmiin. Samalla molemmat koulutoimet ja kulttuuritoimi alkavat kerätä ”hyvien käytäntöjen” esimerkkikirjaa koulun omasta ja paikallisesta kulttuuritoiminnasta.
Valmistelukehotus
Suomenkielinen opetustoimi, Ruotsinkielisen päivähoito- ja opetustoimi sekä kulttuuritoimi valmistelevat yhdessä vuoden 2007 budjettiin kulttuurikasvatusjärjestelmän osaksi opetusta opetussuunnitelmien vaateiden mukaisesti. Tavoitteena on, että jokainen espoolainen peruskoululainen voi osallistua 2-3 vierailuun vuodessa espoolaisissa kulttuurilaitoksissa, näyttelyissä ja esityksissä. Kohteiden tulee kattaa kaikki taiteen lajit ja kohdistua tasapuolisesti eri taideinstituutioihin. Käynneistä osa toivotaan olevan kulttuurivierailuja kouluja ”kulttuuri koululle”. Koulutoimet budjetoivat kuljetuskustannukset. Kulttuuritoimi
budjetoi uutena kustannuseränä järjestelmän aiheuttamat kulttuurivierailukustannukset.
Samalla pyydetään tekemään selvitys mahdollisuudesta tehdä taide painotetuista kouluista alueen kulttuurikeskuksia huomioiden samalla alueellinen tasapaino.
Samoin tulee selvittää mahdollisuudet järjestää lukiolaisille kulttuurikortti, joka oikeuttaa 2-3 käyntiin vuodessa. Edelleen tulee kerätä esimerkkilistaa (esim. nettiin) kulttuurikasvatuksen hyvistä käytännöissä kouluissa ja lähiyhteisöissä sekä yhteistyöstä paikallisten koulua lähellä olevien taideyhteisöjen kanssa.
Valmistelussa toivotaan käytettävän hyväksi koulu- ja kulttuuripuolen seminaarin tuotoksia (23.3.2006). Samoin jatkotyöstössä tulee ottaa riittävä edustus kouluilta.
Lisätietoa:
Sanna Lauslahti Juhani Hakala
Ymmerstanmäki 7 B Alakartanontie 31 B 6
02750 Espoo 02360 Espoo
050 5563242 050 5521513
Espoo xx.xx.xx
Suomenkielinen opetuslautakunta
Lauslahti Sanna (pj, kok), Matikka Marjo (vpj, vihr),
Ruotsinkielinen päivähoito- ja opetuslautakunta
Gyllenberg Ulrika (pj, RKP), Kivilaakso-Wellmann Eva (vpj, kok)
Kulttuurilautakunta
Juhani Hakala (pj, SDP), Minna Paanajärvi (vpj, kok)
|