Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Korkeakoulu- ja yliopistouudeistus


	Ympäri käydään, yhteen tullaan, tai ei ihan kokonaan Korkeakoulu- ja yliopistomaailmassa on meneillään uudistus, jonka mukaan laitoksia yhdistetään ja hallintoa uudistetaan. Joensuun ja Kuopion yliopistosta suunnitellaan liittoyliopistoa, Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu suunnitellaan yhdistettäväksi ja Helsingin yliopisto, kauppakorkeakoulu ja teknillinen korkeakoulu aiotaan säätöidä yhteen. Uudistuksessa ovat mukana entinen opetusministeriön kansliapäällikkö ja Raimo Sailas, nykyajan keskeisiä virkamiehiä. Linna taisi olla mukana silloinkin, kun 70-luvun puolivälissä tehtiin linjaus aivan toiseen suuntaan. Korkeakoulujen kehittämislainsäädäntö oli astunut voimaan ja haluttiin joka niemeen ja notkoon yliopisto tai ainakin korkeakoulu. Opettajankoulutusta uudistettiin ja samalla aivan uudet paikkakunnat saivat osuutensa yliopistosivistyksestä. Perustettiin filiaaleja, joissa opettajia koulutettiin. Tässä uudistuksessa, jota nyt puuhataan pistää silmään se, että siitä puuttuvat Oulu, Vaasa, Tampere ja Rovaniemi. Oululle naureskeltiin aikoinaan, että ovatpa suuruudenhulluja. Sinne tulikin ponteva yliopisto, joka osoittautui maakunnan valoksi. Se on tuonut toimeliaisuutta ja vaurautta alueelle. Eli se on kattanut ne haaveet, joita silloiset päättäjät ja suunnittelijat siihen asettivat. Joensuussa ei ihan niin näytä käyneen. Tämä johtuu varmaan yliopiston sisällöstä - alueista, joita siellä opetetaan. Ottaen huomioon valtakunnan resurssit, näyttäisi olevan onnellista, että Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistetään liittosuhteeseen. Säätiö, josta tulee pääkaupunkiseudun yliopiston hallintomuoto, on umpimielinen hallintomuoto. Jos on sanottu, että yliopistot ja korkeakoulut ovat nykyisillään sisäänpäin lämpiäviä, niin säätiöiminen saattaisi vahvistavan sitä. Talouselämän ja tiedeyhteisöjen liittoutuminen alleviivaa sitä nykykäytännön, jossa korkeakoulut rahoittavat toimintaansa saamalla rahoitusta elinkeinoelämältä tutkimuksiin. Toisaalta pääkaupunkiseudun laitosten yhdistäminen on siinä mielessä onnekasta, että tutkimustamme ja kansainvälinen kilpailukykyämme auttanee monialaistaminen. Jotenkin tässä pilkistää taka-alalla ammattikorkeakoulut. Niissähän on saman sateenvarjon alle mahdutettu hyvinkin erilaisia opinahjoja. Ajatus yliopistojen ja korkeakoulujen levittämisestä kattavasti eri puolelle Suomea tähtäsi aikoinaan elinkeinoelämän virkistämiseen ja opiskelumahdollisuuksien luomiseen asuinpaikasta riippumatta. Samalla eri puolueiden sanottiin saavan linnakkeita omista yliopistoistaan. Kansalliset resurssit venytettiin tuomaan hyvää eri puolille Suomea Ei nyt sitten ihan kaikkea pureta, vaan tiivistetään sitä hyvää mille 1970-luvun päättäjät loivat edellytyksiä. Kaisu Vepsäläinen .