Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Re(4): USA:han kohdistuneet hyökkäykset "

Haagin Kansainvälinen tuomioistuin on valtioiden kansainvälisoikeudellisella sopimuksella perustama tuomioistuin. Oikeudenkäynnin osapuolena voi olla vain valtio, joka on tunnustanut tuomioistuimen toimivallan. Vain kourallinen valtioita on sen tunnustanut, Suomikin vastavuoroisuuden ehdoilla: se alistuu oikeudenkäyntiin vain sellaisen valtion kanteesta, joka niin ikään on tunnustanut tuomioituimen toimivallan. Muistaakseni USA ei ole toimivaltaa tunnustanut, eikä voi haastaa sinne toisia valtioita, eikä myöskään tulla haastetuksi.
Tuomioistuin soveltaa vain kansainvälistä oikeutta.
Suomi haastoi kerran Tanskan  kansainvälisen merioikeussopimuksen nojalla (Tanskan  salmien sillat sopimuksen vastaisina meriliikenteen rajoittajina). Suomi halusi varmistaa Suomessa rakennettavien öljynporauslauttojen  uittamisen Norjan öljyalueille. Sittemmin se telakkatoiminta lienee lopahtanut. Suomi luopui kanteestaan kun Tanska maksoi suomalaisille telakoille korvauksia. Lopullista päätöstä ei siis annettu.
New Yorkin kaltaisessa tapauksessa Haagin tuomioistuin ei ole käytettävissä. USA ei sinne voi  Afganistania haastaa. Terroristijärjestöt eivät yleensäkään voi olla osapuolina tuomioistuimessa.
Sitten on olemassa toinen aivan vasta perustettu kansainvälinen rikostuomioistun. Se voi tuomita myös ihmisyksilöitä joukkotuhontarikoksista, kansanmurhasta  ym.  Ymmärtääkseni myöskään se ei voi tulla  nyt esillä olevassa tapauksessa kysymykseen, ja tuskin jonkun yksilön tuomitseminen tyrmään sen päätöksin tyydyttäisi USA.ta. USA vastusti tuomioistuimen perustamista.
Oman erikoistapauksensa muodostavat toisen maailmansodan jälkeiset sotariostuomioistuimet, jotka voittajavaltioiden  voimalla tuomitsivat häviävaltioiden kansalaisia. Voittajien rikoksiin (esim. Saksaan suunnatut kansainvälisen sotaoikeuden vastaiset terroripommitukset ja atomipommin käyttö) ei puututtu. Neuvostoliiton ja Kiinan miljoonaluokkaa oleviin tappamiskampanjoihin ei puututtu. Suomen valtiojohtajat tuomittiin kuristushuone- ja vankeusrangaistuksiin voittajien tahdosta Suomen perustuslain vastaisen poikkeuslain nojalla.
Kansallinen, rikosoikeudellinen vastuu edellyttää tahallista, ihmisen tekemää tekoa. Yhteisöjä ei voida tuomita rangaistuksiin rikoslain mukaan.
Se, että terroristit ja kamikazet (jotka tosin olivat sotilaita ja joiden toimia arvioidaan kansainvälisen sotaoikeuden mukaan) tappavat itsensä vastaa sitä, että  esim. perheensä murhannut henkilö tappaa lopuksi itsensä. Sovituksesta rikosoikeudellisessa mielessä ei voida puhua. USA tuskin haluaa tunnustaa terroristeille kansainvölisen oikeuden mukaista sodankävijän asemaa, vaikka phuukin hyökkäyksestä (mutta ei ainakaan enään sotilaallisesta hyökkäyksestä).
USA:n tapausta rikosoikeudellisesti arvioiden voidaan ajatella, että taustavaikuttajat, yksityiset ihmiset, voidaan tuomita rangaistuksiin yllytyksestä rikokseen (sama rangaistus kuin tekijälle) tai avunannosta (lievempi rangaistus). Välitön myötävaikutus terroritekoon on rangaistavuuden edellytys. Laillinen oikeupaikka on "New Yorkin raastuvanoikeus" - jonne väkeä siis tulisi saada tuomiolle. Sekään tuskin tyydyttää USA:ta.
Valtioiden välillä  voimassa oleva kansainvälinen oikeus on eräiltä osiltaan primitiivinen, "oman käden oikeuteen" eli itseapuun perustuva järjestelmä. Näin juuri siksi, että yleisesti toimivaltaista kansainvälistä tuomioistuinta ei ole olemassa. Samaan tapaan toimivat ihmisten alkeellisimmat oikeusjärjestykset verikostoineen.
Jos joku valtio loukkaa kansainvälistä oikeutta esim. konkreettisin myötävaikutuksin tai ehkä myös passiviteetilla terroriteoin USA:ta vastaan, USA on oikeutettu ns. repressaalioihin eli kostotoimiin. Jos esim. Afganistanin/Irakin/Libyan myötävaikutus hyökkäykseen voidaan näyttää toteen, USA saa kostaa. Kostoiskun massiivisuutta kansainvälinen laki ei sääntele. Sen tulee olla oikeassa eli hyväksyttävässä suhteessa tekoon. Valtiota vastaan ei saa hyökätä aluevaltausmielessä eikä iskua kohdistaa viattomaan siviiliväestöön.
I.Saraviita