Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Re(3): EU:n puolustusydin

Tuula Hölttä writes:

Oma Nato-kannatukseni on perustunut siihen, että uskoin Naton noudattavan toiminnassaan YK:n päätöksiä. Tätä uskoa on horjuttanut Irakin sota, joka nimettiin ennaltaehkäiseväksi ja jonka aloittamista perusteltiin Irakin toistaiseksi olemattomiksi osoittautuneilla joukkotuhoaseilla.

Nato ei käy sotaa Irakissa, vaan Yhdysvallat. Vaikka Yhdysvaltain sana painaa ratkaisevasti Natossa, se ei kuitenkaan ole nykyjohdolle niin helppokäyttöinen kuin omat asevoimat suoraan.

Olen tällä palstalla ennenkin todennut, että on mielenkiintoista seurata Yhdysvaltain omaa keskustelua Natosta, joka on hyvin ristiriitainen. Yhdysvaltain äärikonservatiivit eivät suinkaan ole Naton lämpimiä kannttajia, vaan pitävät sitä liian kalliina maansa veronmaksajille ja eivät kannata Euroopan hyysäämistä liikaa. Yhdysvaltain edellinen hallinto (Clinton ym) ja maan enemmistö pitää Natoa hyödyllisenä sotilaallisesti, mutta myös uudenlaisena poliittisena järjestönä, jota osoittaa Naton laajeneminen entisiin kommunistimaihin.

Vielä ei ole näköpiirissä millaiseksi Nato muuttuu ja miten sen eurooppalaiset jäsenet voivat muuttumiseen vaikuttaa. On kysytty mitä vikaa Natossa on. Vastaus riippuu siitä miltä kannalta arvostelija katsoo. Sotilaat, siis kenraalitasoiset (ei pienet luutnanit kuten tämän kirjoittaja), pitävät Natoa tehokkaana sen sotilaallisen keskitetyn johtamisen kannalta, tosin jotkut heistä toivoisivat vielä keskitetympää johtamista. Siviilit, yhteiskunnalliset johtajat ovat päinvastaista mieltä.He katsovat, että Naton stretegiseen johtamiseen pitäisi jäsenvaltioiden poliittisen johdon voida vaikuttaa merkittävästi, siis muidenkin valtioiden kuin Yhdysvallat. Naton tulisi myös tunnustaa YK:n määräysvalta tärkeisiin päätöksiin. Tämä kanta heikentäsisi Naton sotilaallista tehokkuutta, jota sen nykyjohto ei voi hyväksyä. Presidentti Koiviston kannanottoja pitkään seuranneena tässä ristiriidassa on hänen arvostelunsa ydin. Koivisto haluaisi, että YK:n merkitystä lisätään maailmanhallituksen suuntaan, jolloin Naton tapaiset sotilasliitot olisivat YK:lle alisteisia.

Kun Paavo Lipponen kysyy mitää vikaa Natossa, se olisi kiva kuulla. Niin vastaus on edellä. Sotilaalliseti ei mitään vikaa, ehkä vain se että tehokkuutta voisi vielä lisätäkin. Yhteiskunnallisesti globaalin turvallisuuden kannalta Natossa on se vika. että se ei ole YK:n ohjaksissa ja Nato voi rynnätä operaatioihin vahingollisesti maailman syvällisen ja laajan rauhantilan kannalta.

Tässä lyhyesti eräitä ajatuksia.