Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Suur-Espoonlahti - Julkiset palvelut - FAV3-00101EE3- AaroPeuraniemi- Ajatukset

Itsenäisyys


Suomen_lippu.gif                                                                                                                                                                                     
Kuva 298.bmp       veteraanitunnus.jpg      sotilaspojat_logo_pieni.gif


Itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6 joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Kansallinen veteraanipäivä

Kansallista veteraanipäivää vietetään 27 huntikuuta Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat ja viimeinen saksalainen poistui maastamme 27.4.1945. Veteraanipäivän nimeäminen oli valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Veteraanpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987, Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna. Seuraavana vuonna valtioneuvosto päätti, että kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain.

Yhteisesti näihin päiviin  liittyy arvo ja tietämys kaikille suomalaisille siitä, että olemme edelleen itsenäisen ja vapaan maan kansalaisia.


Itsenäisyytemme saavuttaminen
 
On ollut pitkä ja monivaiheinen tapahtumakokonaisuus, johon on liittynyt monia tuskallisia hetkiä, mutta myös saavutuksia joista me suomalaisina voimme tällähetkellä olla tyytyväisiä.

Itsenäinen kansakunta ei ole syntynyt päivässä, vaan sen perustaa on rakennettu vuosisatoja, aina ajasta jolloin kansamme oli yli 600 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän vallan alla.

Oma kieli, oma kulttuuri ja vahva kansallinen identiteetti johtivat aikaa myöten määrätietoisesti kohti itsenäisyyttä. Joulukuun kuutentena päivänä 1917 Suomen kansa otti vapailla vaaleilla eduskunnan välityksellä kohtalonsa omiin käsiin.

Itsenäisyytemme alku oli tuskainen. Vuonna 1918 kansalaissota jakoi kansaa. Myös 30-luvulla maailmanlajuinen taloudellinen lama kohdistui voimakkaan kielteisenä maamme silloiseen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan, mm. työttömyys saavutti v. 1932 huippunsa, jolloin tilastojen mukaan kortistossa oli lähes 100.000 työtöntä vailla nykyisiä sosiaalisia tukijärjestelmiä. Tuo vuosi vaikutti myös minun lapsuuteeni, sekä myöhemmin elämän arvioihin, asenteisiin, sekä yhteiskuntatoimintaani, jatkuen edelleen.

Lisäksi 30-luvun loppupuolella maamme olemassaoloon vaikutti kansainvälinen politiikka. Silloiset suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto sopivat Euroopan jaosta keskenään ja sen perusteella myös Neuvostoliitto julisti sodan Suomea kohtaan.

Maamme kesti tuon raskaan ja ankaran talvisodan.

Tähän vaikutti hyvin suuresti se, että kansalaissodan osapuolet olivat jo 20-vuoden ajan rakentaneet ja yhdessä ylläpitäneet omaa maataan, olleet keskeisesti mukana, paitsi arjen elämässä, myös puolustusvoimien osana asevelvollisuutta suorittaen ja sodan varalta kertausharjoituksiin osallistuen.

Sodan josta syntyi käsite talvisodan ihme. Puolustettiin itsenäisyyttä ja sota koettiin oikeudenmukaiseksi velvoitteeksi, koska vihollinen ei jättänyt muuta keinoa käytettäväksi.Tuohon 105 päivää kestäneeseen talvisotaan liittyy myös myönteisenä koettu ja koko maailmalle taistelujen kautta osoitettu tieto siitä, mitä kansakunnan henkiset yhteiset voimavarat merkitsevät sodankäynnissä. Olimme yhteinen maatamme rakastava ja puolustava kansa, jonka asenteellinen henki heijastui myös välirauhan jälkeiseen jatkosotaa, joka toi puolestaan lisää koettelemuksia ja kärsimyksiä.

Rauhan ja itsenäisyytemme saavuttamiseksi meidän oli vielä ajettava Lappia tuhoavat saksalaiset pois maasta.


Itsenäisyytemme hinta

Talvi-, jatko ja Lapinsotaan osallitui yhteensä 620 000 maamme kansalaista. Näissä sodissa menetettiin yli 93 000 kuolleina, kähes 200 000 haavoittuneena, joista 90 000 jäi pysyvästi sotainvaliideiksi.

Rauhanehdoissa menetimme Neuvostoliitolle Petsamon ja Karjalan alueet, sekä Karjalaissiirtolaisia asutimme 400 000 ja lisäksi maksettiin raskaat sotakorvaukset, sekä suorittettiin mittava jälleenrakentaminen. jossa juoksuhaudoista siviilielämään päässeet veteraanit olivat pääosaltaan mukana ja sopeutuminen siviilielämään sujui enimmäkseen hyvin, sillä sodassa menetettyjä vuosia tuli päästä paikkaamaan työllä, opiskelulla, avioliitolla ja kodin, sekä perheen perustamisella.

Tosin kaikilla sodan käyneillä tämä ei täysin onnistunut, vaan monenkin osalta johti erinlaisiin vaikeuksiin, joita korostivat sodan aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset vammat. Itsenäisyytemme hinta oli korkea.

Lisäksi on syytä myös mainita, että välittömästi sodan jälkeen ja sen seurauksena  Lapin asukkat menettivät vuosisatoja esillä olleet tuottoisat ja kalarikkaat joet sähköenergiaa tuottavien vesimoimalaitosten käyttöön. Tämän  seurauksena myös tuhansia asukkaita joutui muuttamaan entisiltä jokivarsiasutuksiltaan muualle, kuka minnekin - "mierontielle".


Tänään me voimme olla jo varmoja siitä, että sotien tie oli ainoa historian tarjoama vaihtoehto itsenäisyyden säilyttämiseksi. Onnistuimme estämään Neuvostoliittoa valtaamasta Suomea niin talvi, kuin jatkosodassa.

On selvää, että jos rintamat olisivat murtuneet talvi- ja jatkosodassa ja Suomi olisi miehitetty, niin  Suomen historia olisi saanut toisen suunnan ilman vapautta ja ilman nykyistä demokratiaan perustuvaa isänmaata.

On usein kysytty, miksi meidän veteraanien sotien tuomiin sairauksiin ja sosiaalisiin tarpeisiin ei heti sotien jälkeen aktiivisesti puututtu, vaan vasta kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin.

Tämä johtui pääasiassa siitä, kun silloinen virallinen- ja poliittinen maamme johto vaikeni ja unohti tämän ulkopoliittisista syistä Neuvostoliitoa mielyttääkseen, koska käytyjen sotien merkitystä itsenäisyyden lähteenä ei ollut varaa korostaa, niin me veteraanit emme myöskään saaneet ylimmän johdon tunnustusta maamme historian osavaikuttajina.

Tästä ikävänä esimerkkinä mm. vuosi 1964, kun silloinen hallitus kielsi meiltä veteraaneilta talvisodan synnyn 25-vuotismuiston vieton. Myös silloinen kirkkomme piispa paheksui talvisodan muistojuhlaa, joka oli pidetty eräässä kirkossa hänen tietämättään.

Tässä ahdistavassa tilanteessa veteraanijoukkomme havahtui ja aloitimme 1960- luvun alusta järjestäytymisen, sekä ajamaan joukolla asioitamme. Tämän seurauksena saimme aikaan veteraanitunnukset, joiden nojalla olemme olleet oikeutettuja tiettyihin sosiaalisiin etuuksiin.


Tänään

Tänään saamme vapaan ja itsenäisen kansamme myönteisen ja arvokkaan tuen  elämämme eri tarpeisiin. Tähän liittyy myös 30.11.2014 vietetyt talvisodan alkamisen kansalliset 75- vuotis muistojuhlat, jonka järjestivät myös Helsingin varuskunta, Helsingin kaupunki sekä Veteraani- ja Maanpuolustusjärjestöt.
Mielihyvää tuntien sain veteraaniveljien valtuuttamana osallistua seppelten laskuryhmään. Laskimme seppeleet Mannerheimin Ratsastajapatsaalle, Hietaniemen Sankarihautausmaan Sankariristille, sekä Marsalkka Mannerheimin haudalle.


Itsenäisyyden perusteet

Talvisodan aikana olin koulupoika, mutta Lapinsodassa jo aseellinen nuori sotilas. Tätä kokemustaustaa vasten olen monta kertaa pohtinut käsitettä itsenäisyys. Mitä se on yksilön ja yhteiskunnan, sekä kansainvälisesti kansakuntien kesken?

Mielestäni itsenäisyyden perustan muodostavat molemmilla osa-alueilla tasapainossa pidettävät osapuolten keskinäiset oikeudet, velvoitteet ja vastuu, sekä suvaitsevaisuus. Käytännössä nämä merkitsevät yksilön ja yhteiskunnan kesken mm. sitä, kun yksilö kansalaisena syntyy, niin yhteiskunta tukee häntä elämän eri vaiheissa aina vanhuuteen saakka siten, että hänellä on mahdollisuus valita elämänsä sisältö vapaasti ja tasavertaisesti. Hänellä on sananvapaus, oikeus tulla kuuluksi itseään koskevissa asioissa ja hänellä on myös oikeus olla erimieltä.

Vastaavasti nämä oikeudet, velvoitteet ja vastuu merkitsevät kansalaisen osallistumisvelvollisuutta yhteiskunnan ylläpitämiseen työn ja toiminnan kautta. Tähän liittyy myös yhteiskunnan muodostaman ja yhteisesti hyväksytyn kokonaisuuden - itsenäisyyden puolustaminen.

* Tässä on syytä todeta, että me nykyiset ja meitä ennen olleet veteraanit ja ikäihmiset olemme yhdessä maamme itsenäisyyden puolustamiseen liittyneet velvoitteemme toteuttaneet, osa sodassa rintamalla ja osa samaanaikaan kotirintamalla.

* Yhteiskunnan vapaus, tasa-arvo ja itsenäisyys toteutuvat silloin kun yhteiskunta on kaikkia sen kansalaisia kohtaan oikeudenmukainen. Arvojen tasapaino syntyy, kun yhteisö tuntee vastuun jäsenistään ja kansalaiset toinen toisistaan, sekä yhteisöstään.

* Tasapainoisessa yhteiskunnassa ihmiset kunnioittavat toistensa oikeuksia, edistävät yhteistä hyvinvointia, eivätkä käytä toista välineenä itsekkäiden pyrkimysten toteuttamiseksi.

* Kansainvälisellä tasolla nämä keskeiset oikeudet, velvoitteet ja vastuu sekä suvaitsevaisuus merkitsevät kansallista itsemääräämisoikeutta ja rauhalliseen rinnakkaiseloon liittyvää toimintaa, jossa kaikkia kansakuntia kohdellaan tasavertaisesti YK:n itsenäisyysperiaatetta noudattaen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistyneet_kansakunnat

Tällähetkellä  esillä olevat kansainväliset tapahtumat osoittavat, että paljon on vielä ongelmia ja parannettavaa, koska tuskaa, kärsimyksiä ja kuolemaa tuottavat aseet edelleen ovat käytössä. Tilanne näyttää edelleen toivottomalta, mutta toivoa paremmasta tulee pitää jatkuvasti esillä.




                                                                                  un-blue-low-res.jpg


                                   http://fi.wikipedia.org/wiki/Unesco
 

                                    _______________________



JK. Alussa oleva oheinen valokuva vuosikymmenten takaa on minulle ajallisesti ja henkilökohtaisesti merkittävä. Silloinen Lapinsotaan liittyvä joukko-osastoni is.817 siirrettiin Vaasaan ja kotiutettiin siviliin.

Olen kuvassa vasemmalla ja Esko Pirinen oikealla. Palasin takaisin poltettuun Lappiin ja Esko synnyinkaupunkiinsa Kuopioon. Emme ole tapahtuneen jälkeen tavanneet. Vuosi sitten sain kuulla, että Esko on
siirtynyt tästä ajasta pois ja haudattu isänmaamme multaan - Kunnia Hänen muistolle.



Viimeinen iltahuuto

Tällähetkellä meitä viime sotiin osalistuneita veteraaneja - miehiä ja naisia - on elossa enään 3%. Keski-ikä yli 90 vuotta ja päivittäinen poistuma tästä ajasta  on yli 40 veteraania päivässä. Viimeinen iltahuuto lähestyy myös meitä vielä esillä olevia päivä päivältä yhä lähemmäs ja lähemmäs.


Itsenäisyys.jpgsami soittokunnassa 2005 04322.jpg


Maamme eletty historia antaa ja osoittaa myös edelleen uskoa tulevaisuuteen, mutta samalla  myös velvoittaa meitä kaikkia tekemään edelleen työtä paremman ja oikeudenmukaisemman maailman ja isänmaamme puolesta!





                                ______________


                                     HISTORIAA

                               Rovaniemi 1944

pv005yal.medium.jpgSatelliteroi.jpg
6112011_112215_0.pngtuhottu_Roi_Asema.jpg

                            Rovaniemi 2010

42769175.jpg800px-Rovaniemi_railway_station2.jpg
HI42657966.jpg250px-Rovaniemi_06101999_rescanned.jpg


                             _______________


Suomi

Kansalaissodasta

Talvisota

Jatkosota

Lapinsota

Sotilaspojat

Tammenlehvän Perinneliitto

LAPIN SOTAORVOT

Tutkimus lappilaisten huutolaisten, sotavankien
ja partisaanien uhrien elämänkulusta, voimavaroista,
terveydestä ja sairauksista - 2008