Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Suur-Leppävaara - Fakta - Leppävaaran demarit

Ohessa tiivistelmä Leppävaaran ty:n historiikista.

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n historiaa

vuodesta 1911 alkaen nykypäivään

Näin yhdistys sai alkunsa

Leppävaaran pysäkin avaaminen Pasila-Karjaan radan varteen v. 1904 teki mahdolliseksi palkansaajaväen asettumisen Leppävaaran ja Mäkkylän alueille. Kun Albergan Työväenyhdistys perustettiin, alueella oli n. 700 asukasta. He olivat pääasiassa Helsingissä työssä käyviä vähävaraisia ihmisiä. Yhdistys otti keskeisiksi tehtävikseen aatteellisen toiminnan, alueen asukkaiden elinolojen parantamisen ja henkisen vireyden herättämisen. Yhteiskunnan taloudelliset ongelmat alkoivat näkyä jo yhdistyksen alkuvuosina, kun 1. maailmansodan enteet aiheuttivat elintarvikepulaa. Yhdistys pyrkikin helpottamaan asukkaiden hätää hankkimalla ja jakamalla maitoa ja muita elintarvikkeita.

Työväentalo

Tavoitteiden toteuttamiseksi katsottiin välttämättömäksi hankkia oma toimitila. V. 1916 alkoivat valmistelut työväentalon rakentamiseksi pankinjohtaja Lauri af Heurlinin osaksi lahjoittamalle ja osaksi häneltä huokealla ostetulle tontille Lintuvaaraan nykyisen Pakastiaisentien varrelle. Talo valmistui nopeasti niin, että vihkiäiset pidettiin jo vuoden 1917 lopussa. Juhla- ja iltamatoiminta alkoi vilkkaasti ja yhdistykselle perustettiin oma torvisoittokuntakin.

Hajaannuksen ja uuden alun aika

Kansalaissota aiheutti alueellamme, kuten muuallakin, raskaita menetyksiä ja suuntariidat heikensivät toimintakykyä. Yhdistys ja työväentalo joutuivat jyrkän suunnan käsiin ja kommunistisen puolueen lakkauttamisen jälkeen talo takavarikoitiin valtiolle. 1930-lukua lähestyttäessä myös fasistinen lapuanliike nosti päätään. Vuonna 1933 toiminta herätettiin uudelleen henkiin ja yhdistys jatkoi työtään Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n nimisenä. Toiminta lähti vilkkaaseen uuteen alkuun, kun valtion haltuun joutunut työväentalo saatiin keväällä 1934 tiukkojen neuvottelujen tuloksena velkoineen yhdistykselle.

Harrastustoiminta

Samana vuonna perustettiin Työväen Näyttämö, jonka puheenjohtajana ja "näyttämön sieluna" oli Venla Luja ja pitkäaikaisena ohjaajana Gösta~ Åberg (s. 1916). Näyttämö- ja ohjelmatoiminnalla~ oli alusta asti tärkeä sija mm. yhteishengen ylläpitäjänä. Olihan eräs perustajajäsenistä maamme ensimmäinen työläisnaiskirjailija Elvira Willman-Eloranta, jonka kirjoittamia näytelmiä ja runoja esitettiin iltamissa vv. 1916-17. - Näyttämötoiminta jatkui vireänä aina vuoteen 1964.

V. 1936 perustettu vilkkaasti toiminut naisjaosto ja myöhemmin myös nuoriso-osasto täydensivät paikkakunnan sosialidemokraattisten järjestöjen perhekuvaa. Tontille rakennettu tanssilava oli kesäisin jatkuvasti käytössä.

Luottamustehtäviä Espoon ja valtakunnan tasolla

Vuosien varrella yhdistyksen jäsenistä monet saavuttivat laajempaakin luottamusta kunnallisjärjestön puheenjohtajina, sihteereinä, piiritoimikunnan tehtävissä sekä oman kunnan luottamustehtävissä ja kansanedustajina.

Yhdistyksen ja sen jäsenten aloitteellisuutta kuvaavat jo 1930-luvulla tehdyt esitykset kunnallisesta lasten päiväkodista ja kouluruokailun järjestämisestä. Voimakkaasti ajettiin myös suomenkielisen kirjastotoiminnan aloittamista, ammattikoulun ja urheilukentän aikaansaamista sekä myöhemmin kunnan sairaalaolojen kehittämistä.

Työväentalo paloi

Yhdistystä kohtasi uusi vastoinkäyminen, kun tulipalo tuhosi peruskorjatun työväentalon joulun alla 1952. Toiminta vaimeni pitkäksi aikaa, kunnes vanhan työväentalon viereiselle tontille rakennettiin v. 1957 talkoilla Kerhotalo. Talon hyväksi tehtiin yhteensä 4 500 talkootyötuntia. Talon rakentaminen oli piristysruiske, joka vireytti toiminnan useiksi vuosiksi. Jäsenmäärä oli parhaimmillaan 119.

Yhdistystoiminnan muodot muuttuvat kaupungistumisen myötä

1970-lukua lähestyttäessä alueelle syntyi pysähtyneisyyden tila odoteltaessa suuria muutoksia luvanneen asemakaavan valmistumista. Väki seudulla väheni ja yhdistyksen jäsenmäärä pieneni. Näyttämö-, nuoriso- ja naisjaostotoiminta hiipuivat. Aloitteita ja ehdotuksia yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi tehtiin kuitenkin uutterasti niissäkin olosuhteissa. Vuoden 1980 alkaessa Mäkkylän Sosialidemokraatit ry. sulautui yhdistykseen. Se toi uutta tervetullutta verenkiertoa toimintaan.

2000-luvun alkaessa oltiin sen tosiasian edessä, että Kerhotalo ei enää vastannut toiminnalle asetettavia vaatimuksia. Vuonna 2004 Kerhotalo tontteineen myytiin ja ostettiin katutason toimitila Lintuvaarantie 8:sta. Jäsenistössä elää vahva luottamus siihen, että toiminnan kehittäminen saa lisäpotkua ajanmukaisen toimitilan myötä. Toiminta on jatkunut suhteellisen vakaana. Kuukausittain järjestetään tilaisuuksia, joissa jäsenistö voi keskustella asiantuntijoiden kanssa ja esimerkiksi~perinteinen joulujuhla vietetään omassa toimitilassa. Vuoden 2005 Tarja Halosen presidentinvaalikampanjan aikana toimitilaa käytettiin vaalitoimistona.

Yhdistys on ottanut kantaa niin Suur-Leppävaaraa koskeviin kuin muihinkin Espoon asioihin. Pitkäaikainen puheenjohtaja Karl Koivunen on valtuutettu ja toiminut mm. kunnallishallituksen varapuheenjohtajana. Useat yhdistyksen jäsenet toimivat kaupungin eri lautakunnissa ja muissa luottamustehtävissä.

Lähteet:

Albergan Työväenyhdisty 70 v. historiikki, Veikko Rantala

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y. 1911-1986 ”75 vuotta järjestötoimintaa Leppävaaran asukkaitten hyväksi”, Niilo Teerimäki

Kunniapuheenjohtaja Sinikka Luja-Penttilälle kiitos hänen tekstiin antamistaan osuuksista

Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Suur-Leppävaara - Fakta - Leppävaaran demarit

Leppävaaran Työväenyhdistyksen historiikki