Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Latokaski - Keskustelut

Oikeudenmukainen rauhantila on paras puol

Itsenäisyyspäivän puhe. Pidetään 6.12.1999 klo 15.00 Espoossa, Eestinmetsän Lähipalvelukeskuksen Itsenäisyyspäivän Juhlassa, jonka järjestäjinä Espoon seurakunta, Eestinmetsän Lähipalvelukeskus, sekä Ikäihmisten Kerho.

Oikeudenmukainen rauhantila on paras puolustus itsenäisyydelle

Itsenäinen isänmaamme Suomi täyttää tänään 82 vuotta. Itsenäisyytemme saavuttaminen on ollut pitkä ja monivaiheinen tapahtumakokonaisuus, johon on liittynyt monia tuskallisia hetkiä, mutta myös saavutuksia joista me suomalaisina voimme tällä hetkellä olla tyytyväisiä.

Suomalainen itsenäinen kansakunta ei ole syntynyt päivässä, vaan sen perustaa on rakennettu vuosisatoja, aina ajasta jolloin kansamme oli yli 600 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän vallan alla. Oma kieli, oma kulttuuri ja vahva kansallinen identiteetti johtivat aikaa myöten määrätietoisesti kohti itsenäisyyttä.

Itsenäisyytemme alku oli tuskainen. Vuonna 1918 kansalaissota jakoi kansaa. Myös 30-luvulla mailmanlaajuinen taloudellinen lama kohdistui voimakkaan kielteisenä maamme silloiseen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Lisäksi 30-luvun loppupuolella maamme olemassaoloon vaikutti kansainvälinen politiikka. Silloiset suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto sopivat Euroopan jaosta keskenään ja sen perusteella myös Neuvostoliitto julisti sodan Suomea kohtaan.

Maamme kesti tuon raskaan ja ankaran talvisodan. Sodan josta syntyi käsite talvisodan ihme. Mielestäni tästä ihmeestä ei ole puhuttu turhaa, sillä Suomi oli alakynnessä viholliseensa nähden kaikissa suhteissa yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Miesvahvuus, varusteet ja yllätyshyökkäys olivat vihollisen eduksi, mutta suomalaisten vastavoima  rakentui henkiselle puolelle, kuten Davidin ja Goljatin taistelussa aikoinaan. Puolustettiin itsenäisyyttä ja sota koettiin oikeudenmukaiseksi, koska vihollinen ei jättänyt muuta keinoa käytettäväksi. Jatkosota toi puolestaan lisää koettelemuksia ja kärsimyksiä. Rauhan ja itsenäisyytemme saavuttamiseksi meidän oli vielä ajettava Lappia tuhoavat saksalaiset pois maasta.

Talvi-, jatko- Lapin sotaan osallistui yhteensä 620 000 maamme kansalaista. Näissä sodissa menetettiin yli 93 000 kuolleina, lähes 200 000 haavoittuneena, joista 90 000 jäi pysyvästi sotainvalideiksi. Rauhanehdoissa menetimme Neuvostoliitolle Petsamon ja Karjalan alueet, sekä Karjalaissiirtolaisia asutimme 400 000 ja lisäksi maksettiin raskaat sotakorvaukset, sekä suoritettiin mittava jälleenrakentaminen.

Voimme todeta, että itsenäisyytemme hinta on ollut korkea. Tilastojen mukaan meitä sotiemme veteraaneja on vielä tällähetkellä elossa noin 140 000. Vuoteen 2010 joukkomme on supistunut 42 000. Vastaavasti tästä määrästä Espoolaisia veteraaneja on tällä hetkellä elossa 3200 ja vuonna 2010 määrä on pudonnut viimeisen iltahuudon kautta 950.

Henkilökohtaisesti olin talvisodan aikana vielä poikanen, mutta Lapinsodassa jo aseellinen sotilas. Tätä taustaa vasten olen tässä elämäni saatossa monta kertaa pohtinut olotilaa ja käsitettä itsenäisyys kahdelta eri osa-alueelta. Yksilön ja yhteiskunnan, sekä kansainvälisesti kansakuntien kesken.

Mielestäni itsenäisyyskäsitteen perustan muodostavat näillä molemmilla osa-alueilla tasapainossa pidettävät eri osapuolten keskinäiset oikeudet, velvoitteet ja vastuu. Käytännössä nämä merkitsevät yksilön ja yhteiskunnan kesken mm. sitä, että kun yksilö kansalaisena syntyy, niin yhteiskunta tukee häntä elämän eri vaiheissa aina vanhuuteen saakka siten, että hänellä on mahdollisuus valita elämänsä sisältö vapaasti ja tasavertaisesti. Hänellä on sananvapaus, oikeus tulla kuuluksi itseään koskevissa asioissa ja hänellä on myös oikeus olla erimieltä.

Vastaavasti nämä oikeidet, velvoitteet ja vastuu merkitsevät kansalaisen osallistumisvelvollisuutta yhteiskunnan ylläpitämiseen työn ja toiminnan kautta. Tähän liittyy myös yhteiskunnan muodostaman ja yhteisesti hyväksytyn kokonaisuuden - itsenäisyyden puolustaminen. Tässä vaiheessa on syytä todeta, että me nykyiset ikäihmiset olemme yhdessä  maamme itsenäisyyden puolustamiseen liittyneet vevoitteemme suorittaneet, osa sodassa rintamalla ja osa samaanaikaan kotirintamalla.

Mielestäni yhteiskunnallinen vapaus, tasa-arvo ja itsenäisyys toteutuvat silloin kun  yhteiskunta on kaikkia sen kansalaisia kohtaan oikeudenmukainen. Arvojen tasapaino syntyy kun yhteisö tuntee vastuun jäsenistään ja kansalaiset toinen toisistaan ja yhteisöstään. Tasapainoisessa yhteiskunnassa ihmiset kunnioittavat toistensa oikeuksia, edistävät yhteistä hyvinvointia, eivätkä käytä toista välineenä itsekkäiden pyrkimysten toteuttamiseksi.

Tämä merkitsee myös sitä, että me ikäihmiset saamme tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja huolenpidon elämämme arkipäivän eri tianteissa ja yhteiskuntamme eri päätöstenteko-organisaatioissa elämämme loppuun saakka. Tältä osin on huolestuneena todettava, että tämän 90-luvun aikana hallitusvastuuta kantaneet hallitusrintamat  ovat tämän keskeiseen tasa-arvoon perustuvan päätöksenteon osaltamme jättäneet huomioimatta.

Kansainvälisellä tasolla nämä keskeiset oikeudet, velvoitteet ja vastuu merkitsevät kansallista itsemääräämisoikeutta ja rauhalliseen rinnakkaiseloon liittyvää toimintaa, jossa kaikkia kansakuntia kohdellaan tasavertaisesti YK:n itsenäisyysperiaattetta noudattaen. Tällä kansaivälisellä alueella on vielä tältäosin paljon ongelmia ja paljon parannettavaa, koska tuskaa, kärsimyksiä ja kuolemaa tuottavat aseet jylisevät edelleen päivästä toiseen ja viikosta viikkoon. Tilanne näyttää tällä hetkellä toivottamalta, mutta tulevaisuutta ajatellen  toivoa paremmasta on kuitenkin jo nähtävissä.

Euroopan Unioni, johon myös maamme kuuluu, pyrkii yhteiseen ihmisoikeuspolitiikkaan. Tämän pyrkimyksen tarkoituksena on lujittaa myös ulkopolittista yhteistyötä rauhan ja rauhanomaisen kehityksen ylläpitämiseksi eurooppalaisten kansakuntien keskuudessa. Lisäksi EU:n tehtävänä on sotilaallinen kriisienhallinta, joka on osa eurooppalaista turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaa. Me ikäihmiset - veteraanit toivomme, että EU onnistuu tehtävässään siten, että me suomalaiset voimme pitää tämän rakkaan isänmaamme vapaana ja itsenäisenä myös tuleville sukupolville, sillä oikeudenmukainen rauhantila on paras puolustus itsenäisyydelle.
---------------------------------------------
Espoossa 5 pnä joulukuuta 1999
Aaro Peuraniemi
Espoon Vanhusneuvoston puheenjohtaja
Yläkaupinkuja 1 D 22, 02360 Espoo, puh. 801 7007,  0400-747 339