Koulun tuottavuutta parantamaan - säästöjäkin saadaan?
Tuottavuutta ja tehokkuutta pitää parantaa. Kouluissa voi -ja pitää- olla muutakin kuin luokka- ja ryhmäkokojen kasvattamista?
Viime vuosien toimet käytännössä ovat olleet vain käyttötarvikkeiden (kirjat jne) leikkausta ja opetusryhmien suurentamista. Tyypillistä on ollut, että ylin johto tuijottaa vain jotain keskimääräistä luokkakokoa ollenkaan ymmärtämättä, miten ryhmien muodostus, jakotunnit ja tuntikehysjärjestelmä toimivat ja mitä leikkaukset mm eri yläkouluissa merkitsevät, sillä tilanteita on erilaisia .
Nyt on jouduttu ja joudutaan poistamaan jakotunteja. Entisissä tasokurssiaineissakin (kielet, matikka) siis opetetaan suurissa koko luokan ryhmissä. Kun jo nyt tutkimustulosten mukaan 20 % peruskoulun päättävistä ei saavuta tavoitteita ja 5-9 % ei osaa juuri mitään, niin mihin joudutaan, kun vielä aletaan integroimaan erityisoppilaita.
Mistä muuten saadaan luokille se uusi oppilas, jos luokkakokoa suurennetaan esim yhdellä? Ei mistään ainakaan koulussa jatkaville luokille.
Keinojakin on, seuraavassa idealistaa:
1 Lähikoulujen yhteiset valinnaiskurssit
2 Työpaja-tyyppiset kurssit ilta-aikana ja viikonloppuisin halukkain voimin ( kolmas sektori ja vanhemmat voisivat olla mukana).
3 Suurryhmätunnit koulun jälkeen ylimääräisellä ajalla (kokeet, yhteiset esitykset jne). Tämä ylityö korvataan vapaapäivinä; opettajat, joilla jää tunteja pitämättä, hoitavat vastaavan määrän tunteja sijaisina, tukiopetuksena ja kerhotunteina. Silkkaa säästöä.
4 Painotettujen luokkien valikoituneella oppilasainekselle muita isompi luokka. Kokeiltu on ja toimii hyvin!
5 A1-kieleksi englanti. A2-kielille, kielikylvyille yms vain täydet luokat; tarvittaessa karsimalla soveltuvuuskokeella. Täysi luokka läpi peruskoulun mitä tahansa kieltä tai painostusta ei aiheuta lisäkustannuksia.
6 ”Harvinaisiin” A1-kieliin, jos niitä halutaan, voi joku koulu painottua ’kielikouluna’. On huomattava, että jos yläkoulussa on alakoulujen perua esim.
7 Yhtenäinen peruskoulu 3-9, jolloin kieli- ja painotusryhmien muodostaminen tulee huomattavasti järkevämmäksi ja taloudellisemmaksi.
8 Yhteinen käsityö 7. luokalla olisi uuden peruskoululain hengen mukainen. Sen toteuttaminen toisi myös säästöjä sekä parempia työjärjestyksiä
9 Erilaisten koulujen tuki- projekti- konsultointi- yms palvelujen sekä hallintopalvelujen vaikuttavuus arvioidaan koululta käsin. Koulut kilpailuttavat/ostavat nämä, palkkaavat tarvitsemansa konsultit ja projektityöntekijät
10 Hyötysuhde-analyysit käyttöön! Kouluissa tehdään huikea määrä suunnitelmia ja projektia, joiden hyötysuhteella yksityinen firma olisi konkurssissa.
11 Hyödynnettävä hyviä käytänteitä sekä valmiita malleja ja pohjia (kaukoidän teollisuus-vakoilun tyyliin). Niitä osataan soveltaa ja parantaa. Päästävä irti tsaarinaikaisesta ajattelusta; jokaisen hallintoalamaisen (koulu) tehdä ja keksiä kaikki itse, ei ne muuten sitoudu vaan kopioivat. (Näin sanoi minulle eräs Oph:n merkittävä virkamies. Mitä aliarviointia!)
12 Opetusmenojen kustannus per oppilas selvitetään yksityiskohtaisesti ja verrataan ”tehokkaampiin” kaupunkeihin, mistä ero johtuu. Väitän, että niissä on suuremmat ryhmät ja kustannukset eivät ole täysin vertailukelpoisia.
13 Uusia kalliita hallinnon väliportaita (aluerehtorit) ei tarvita. Linjanjohtajia saadaan koulutoimen sisäisin järjestelyin ja pienin kustannuksin
14 Toimiala kriittiseen tarkasteluun; Asiantuntijuus ja päätösvalta tarvitaan lähempänä palveluyksiköitä (kouluja). Nythän koulut ovat hallinnon palvelijoita eikä päinvastoin kuten pitäisi.
15 Nuorten kanssa työskentelevien (OKUT:n yksiköt ym) yhteisiä kehittämisseminaareja
16 Lähiökohtaista, alueellista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta lisättävä ( yhteisiä toimielimiä, sateenvarjoja
17 Nuorisotyöntekijöille tukikohdat kouluille, säännölliset vierailut, (alue)palaverit jne
18 Kouluisänniksi nuorisonohjaajia (laajennettu vahtimestarin toimenkuva)
19 Koulun säännöstöä ja vastuita perattava omaehtoiseen toimintaan kannustavaan suuntaan
(mahdollistettava sujuvasti ainakin vanhempien luvalla).
20 Yläkoululle ja sitä syöttäville alakouluille tiiviimpi yhteistyö joka tasolla: yhtenäisempi pk
21 Koulunpitoa kehitettävä pois vanhasta luokkameiningistä vastuuajattelulla: mitä enemmän otat vastuuta, sitä enemmän vapauksia saat (itsenäisiä projekteja, etätöitä jne).
TÄRKEIN: Kaikkein eniten tuottavuus/oppimistulokset nousevat, jos oppilaiden motivaatioaste saadaan nousemaan. Siksi on lähdettävä oppilaasta ja (aine)pedagogiikasta: miten parannetaan viihtyvyyttä, opetusmenetelmiä ja löydetään jokaiselle oppilaalle sopivia mielekkäitä ja haastavia tehtäviä.
Tämä on viime vuosina jäänyt hyvin vähälle, kun ylhäältä on vyörytetty uusi suunnitelma toisensa perään.
(Paras tulos säästämisessä: vähäiset rahat porukalle: saatte pitää ja jakaa loput, jos tavoitteet saavutetaan ja vielä jää säästöön. (Kouluun sovellettuna: Kesäloma oppilailla alkaa, kun vuoden oppimäärä hallitaan tavoitteen mukaisesti – joululta alkaisi olla kouluissa tilaa ;-) )
|