Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Runsaat sateet ja korkea merivesi ovat ed


	Lehdistötiedote Julkaisuvapaa torstaina 22. lokakuuta klo 9.00 RUNSAAT SATEET JA KORKEA MERIVESI OVAT EDISTÄNEET TAIMENTEN NOUSUA KUTUJOKIIN Runsaat sateet ja korkea merivesi ovat rannikolla helpottaneet kututaimenten nousua lisääntymisalueille. Kolme edellistä vuotta ovat olleet poikkeuksellisen kuivia. Rannikolla alhainen merivesi on viime vuosina haitannut taimenen pääsyä jokiin ohi liettyneiden suistoalueiden. Viime vuosien vähäisten syyssateiden takia hankaloitunut taimenen kutunousu on tarkoittanut notkahdusta luonnonkannan poikastuotannossa. Tämän vuoden runsaat sateet ja korkea merivesi antavat aiheen olettaa tämän syksyn kudun myötä luonnontuotannon tason korjaantuvan vähintään normaaliin, kertoo Taimeninstituutin puheenjohtaja Henrik Kettunen. KUDUNTARKKAILULLA TIETOA KUNNOSTUSTEN VAIKUTUKSISTA Kudusta ei vielä ole saatavana tarkempia tietoja, sillä vedet ovat pysyneet useimmissa joissa liian sameina. Sameus toisaalta pitkittää kutua ja antaa enemmän aikaa Taimeninstituutin kuduntarkkailijoille kerätä havaintojaan. Näiden avulla voidaan arvioida kutualueiden tilan muutoksia sekä kunnostusten vaikutuksia. Kuinka ylös latvavesiin taimenet ovat tällä kertaa nousseet selviää todennäköisesti ensi viikonlopun aikana. LUONNONTAIMENET POIKKEUKSETTA PIENVESISSÄ -ISTUKKAAT PÄÄUOMISSA Oletetaan että taimet kutevat pääuomaan lähinnä silloin kun ne eivät vaellusesteen tai kuivuuden takia pääse latvapuroihin. Suomenlahden Suomen puolelta löytyy ainakin 15 jokea joissa säännöllisesti tapahtuu luontaista lisääntymistä. Luonnonkantojen lisääntymisalueet sijoittuvat pääosin 1-2 metriä kapeisiin latvapuroihin. Näiden ylivoimaisuus kutualueina pohjaa siihen, että ne ovat raskaimman maa- ja metsätalouden vaikutusalueen ulkopuolella. Lähes kaikki istutetut kalat laitetaan tyypillisesti joko mereen tai liettyneiden jokien pääuomiin, jonne ne ovat leimautuneet ja nousevat sinne myös kutemaan. Tämän takia istutetun kalan mahdollisuudet saada jälkeläisiä ovat monin kerroin huonommat kuin luonnonkalan. Taimeninstituutti muodostuu kalastajista, luontoihmisistä ja alan tukijoista jotka vapaaehtoisvoimin toimivat luonnonkalakantojen elvyttämiseksi. Ensi perjantaista lähtien Taimeninstituutin kuduntarkkailijat seuraavat tilanteen kehittymistä Espoossa, Kilonojan rautatieaseman kohdalla, Espoonjoen sekä Mankinjoen koskialueilla. Lisätietoja: Taimeninstituutin puheenjohtaja, Henrik Kettunen, p.050-5949725