Tietotori – Osallistu ja vaikuta
| Etusivu |
| Keskustelualueet |
| Harrasteet |
| Kirjallisuus |
| Kotimaa |
| Kirjaudu sisään |
Jäähyväiset Iduskalle
Rakkaan, suloisen Ida-kissani kuolemasta tulee näillä hetkillä kuluneeksi
neljä vuotta. Kirjoitin tämän runon silloin.
Sattuu vieläkin!
Jäähyväiset Ida Iduskalle
30.8.94 - 30.11.99
Ilahduin suuresti aina, kun näin
pörröturkkisi pehmeän
ja kun naukuen käänsit minuun päin
katseen vihreistä vihreimmän.
Joka päivä pyytelit kujerrellen
pihakierrokselle päästä.
Sinä iltana suostuin vastustellen,
en pitänyt myrskysäästä.
Miksi oven Sinulle avasin!?
Miksi, - miksi vaistonnut en,
aavistanut tuon sekunnin
olleen viimeinen yhteinen?
Vaikka viivyit poissa hetken vain,
lähdit ajoiksi ikuisiksi.
Vain pienen ruumiisi takaisin sain,
niin särkyneenä. - Miksi?
Sinut äärelle veden hopeisen
hellävaroen peittelin.
Nuku katveessa mirrinminttujen
Ida-kissani suloisin!
Ikkunalla on enkeli pikkuinen,
nurmikolle kynttilän laskin.
Ruutuikkunan lävitse valo sen
piirsi kattoon kukan ja ristin.
Eve Kuismin
2.12.1999
| ||