Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Männyn kanto kertoo, jatkoa

Esko Ojanen Sys kirjoittaa:
Viimeiset lihavat vuodet selittyvät avohakkuulla, jossa jätettiin pystyyn harvakseltaan vain siemenpuita. Tämän avohakkuun jälkeen alkuvuosina sain korvasieniä tämänkin kannon lähettyviltä, mutta ei löydy enää.

Kari Yrjänä Puk, 9. kesäkuuta 2006 klo 11:11 +0200 kirjoitti:
Viimevuosien hyvään kasvuun on vaikuttanut lisääntynyt typen kulkeutuminen Keski-Euroopasta Suomeen.


Tuolla on karttoja, jotka loppuvat vuoteen 1998?
Niistä selviää, että typpeä "tulee" JOKAISELLE hehtaarille 5kg.
Tuo määrä on lienee nykyään 15kg/ha. Sillä kasvaa metsä ja levät Itämeressä. Lisäksi muut, fosforia 3-5 kg/ha.
Itämeren valuma-alue on 7 kertaa Itämeren kokoinen.

Mm. mainitsemasi typen kulkeutuminen on vaikuttamassa Suomenkin metsien kasvuun "ilmaisena" lannoitteena. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen asia, koska laskeumien mukana tulee luontoon haitallisesti vaikuttavia aineita. (Hyvä linkki tutkimukseen, jonka selostus kuitenkin vähän vaikeaselkoista, ainakin minulle. Kuvat kyllä puhuvat selvää kieltä).
Alkuperäisessä viestissäni mainitulla avohakkuualueella vanhan hongan jyrkästi lisääntynyt paksuuskasvu johtui kyllä ensisijaisesti valon ja tilan lisääntymisestä ja kilpailijoiden poistumisesta maapohjan ravinteita kuluttamasta. Myös taimikoiden ensiharvennukset ja varttuneemman puuston harvennukset näkyvät kyllä paksuuskasvunkin lisääntymisenä.

EO