Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Tervehdys aurinkorannikolta!

Aurinkoinen tervehdys täältä aurinkorannikolta!


Meillä kesä on parhaimmillaan ja odottelemme vasta grillikauden avajaisia, sillä näillä helteillä ei oikein jaksa syödä kovin tukevia aterioita. Tätä kirjoittaessani mittari näyttää + 26.5 astetta varjossa, tosin yölämpötilat alkavat laskemaan jo tuonne kohtuullisen + 22 asteen tietämille.


Elämän meno on hieman verkkaisempaa kuin suomessa, mutta kyllä täälläkin töitä tehdään ja jopa paljon. Täällä on aivan normaalia, että ihminen tekee vähintään kahta eri työtä saadakseen maksettua elämisensä kulut ja päivät ovat pitkiä. Alhaisesta palkkatasosta ja kohonneista elinkustannuksista johtuen monet asuvat kuitenkin kotonaan vanhempiensa luona paljon suomalaisia sisariaan ja veljiään kauemmin.


Hallitus on tehnyt erityisohjelmia tilannetta helpottamaan ja nuorille ensiasunnon ostajille on olemassa omat järjestelynsä, sekä ensimmäisestä lapsesta maksetaan jopa kertakorvaus! Espanja on kuitenkin edelleen hyvin perhekeskeinen maa, jossa myös vanhukset hoidetaan kotona. Apuna hommassa täällä on se, että auringon valon vaikutukset vanhusten mielenvirkeyteen ovat kiistaton tosiasia ja ympäri vuoden vallitsevat mukavat ulkoiluilmat takaavat heidän pysyvän paremmassa kunnossa sekä omien läheisten läheisyys tietysti auttavat myös paljon.


Olemme joissakin asioissa jopa suomea edistyneempiä, sillä terveyden huolto toimii loistavasti. Meillä on myös omalääkäri järjestelmä ja nämä alansa ammattilaiset hoitavat ihan oikealla antaumuksella ja asiantuntemuksella potilaitaan. Tässä maassa julkisella puolella viihtyvät nimittäin ne kaikkein kunnianhimoisimmat alansa ammattilaiset ja sitten ne hieman ”laiskemmat” ammatintoverit suuntautuvat enemmän tuonne yksityisen sektorin puolelle.


Täällä on kuitenkin aivan normaali näky vielä sekin, että lääkäri viilettää skootterilla potilaan luo sisar hento valkoisen istuessa kyydissä, pidellen lääkärin laukkua sylissään. Ambulanssit pyrkivät pääsääntöisesti hoitamaan mahdollisimman monet potilaansa suoraan paikanpäällä, mikäli se on suinkin mahdollista. Jokaisessa ambulanssissa on aina vähintään 1 lääkäri mukana, yleensä kaksi. Käytäntö johtuu osaksi myös siitä, että täällä ihmisen joutuminen sairaalaan on sen luokan kriisi suvulle, että odotushuoneisiin on kokoontunut koko suku vauvasta vaariin valvomaan potilaan hyvin vointia.


Toisaalla taas arkisen järjen käyttö useissa asioissa pelaa myös tietotekniikan avulla, sillä täällä on ollut jo pitkään voimassa siruilla varustetut sairasvakuutuskortit, eli lääkäri naputtelee reseptit suoraan koneelleen ja potilas saa tarvitsemansa apteekista. Halutessasi voit lukea asiasta hieman lisää:



Lama on alkanut näkymään täälläkin katukuvassa jo suorastaan käsin kosketeltavasti. Euron myötä tulleet muutokset ovat olleet rajuja tavallisen pienen ihmisen elämässä. Kulttuuri on muuttunut sitenkin, että lainoja on ollut helpompi saada yhä nuorempana, eikä enää ole itsestään selvää Jose Marian ja muiden kaltaistensa jatkavan automaattisesti suvun autopajan tai lihakaupan palveluksessa, kuten täällä on totuttu tekemään jo sukupolvien ajan. Nyt meillä vain katoaa hurja määrä työpaikkoja, koska ei ole maksavia asiakkaita. Lainat lankeavat maksuun ja rahaa ei ole.


Tapasin viime viikolla rannikon demareiden wanhojen tovereiden vetäjän, Pentti Rissasen ja meillä oli oikein mukava tapaaminen. Minutkin hän toivotti lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaan täällä ja lupauduin pitämään seuraavassa kuukausikokouksessa alustuksen aiheesta www.espanja-info.net  ; internetin sekä verkostoitumisen merkitys ja mahdollisuudet yhteisessä Euroopassamme.


Elämme suurten muutosten aikoja ja läntinen Eurooppa tulee näkemykseni mukaan kokemaan lähivuosina hurjia muutoksen tuulia. Kuinka demarit vastaavat näihin tuleviin haasteisiin - jää nähtäväksi.


Kaikesta huolimatta meillä nousee huomennakin aurinko lämmittämään luitamme ja virkistämään mieltämme. Taivas on sininen ja aallot lyövät leppeästi rantaan, päivä on pitkä eikä viluta saati sada räntää. Tällaisia mietteitä tällä kertaa täältä palmun katveesta.


Toverillisin terveisin:
Kirsi Viitanen