Mikko Luoto writes: Merkittävä kausiluontoinen parannus perskohtaiseen lähiliikenteeseen: jälleen alla Hakkapeliitta-nastarenkaat. Jo kuudes vuosi samoilla renkailla, pintaa reilusti jäljellä, jokainen nastakin yhä tallella. Paksuilla ja isoilla gummeilla meno on paitsi vakaata myös pehmeää, eivätkä pikku jalkakäytävän reunukset juuri haittaa. Pyörä etenee jopa umpihangessa määrätietoisesti kuin panssarivaunu. Jos vaan löytyy kuskin pohkeista momenttia, sillä kolmivaihteinen Monarkin tosi miesten malli on nyt todellinen kuntoiluväline. Yhtään metriä ei näetsen tule ilmaiseksi, koska pyörä ei juurikaan rullaa. Pitoa  sen sijaan löytyy useimpiin tarpeisiin. Suosittelen varauksetta nastoja jokaiselle talvipyöräilijälle. Taitaa olla nastat merkittävin väline pystyssäpysymisen varmistamiseksi, jos nyt huimista ajonopeuksista ei puhuta. Kahdella pyörällä pienikin sivuluisu etupyörässä kun tuntuu paljon tuhoisammalta kuin nelipyöräisissä menopeleissä. Jos puhutaan lumessa ajamisesta, on tietenkin renkaiden leveys ja kuviointi merkittävää. Sama pätee kun kesällä osuu hiekkatiellä kohtaan, jossa on "rantahiekkaa" jostain syystä. Hommasin uudet nakit fillariin viime kesänä. Meinasi tuttu alamäkikurvi hiekkatiellä tehdä tepposet, kun oli tottunut vanhoihin renkaisiin. Muutaman metrin sivuttainen kaksipyöräluisu ei kuitenkaan johtanut kaatumiseen vaikka lähellä oli. Syynä oli tietenkin liian kova nopeus, mutta yllätyksen aiheutti se, ettei uusissa kumeissa ole sokeripalan kokoisin nystyröitä reunoilla, kuten vanhoissa oli. -Immu ilmari.kivi@intsys.fi