Sattuipa taas erikoinen viransijaisuuksien täyttö social- och kommunalhögskolanissa, Helsingin yliopistossa!
Viestinnän ja journalistiikan professori sai tutkimusvapaata vuodeksi ja tämän virkaa hoitamaan kutsuttiin yliopettaja, ilman hakumenettelyä. Yliopettaja on väitellyt ja on hoitanut vastaavia tehtäviä aikaisemmin, joten suurta ongelmaa tässä sijaisuudessa ei ollut. Sitävastoin yliopettajan virkaa kutsuttiin hoitamaan Folkhälsanin tiedottaja, joka ei ole väitellyt, vaikka talossa on väitellyt dosentti.
Perusteluna tälle menettelylle oli yliopettajan käytännölliset tehtävät. Tohtorintutkinnon katsottiin siis olevan haitaksi yliopettajan työtä hoidettaessa ja jotenkin huonontavan edellytyksiä tehdä käytännönläheistä opetusta. Tällainen perustelu siis tilanteessa, jossa virkaa tavallisesti hoitaa väitellyt tohtori.
Argumentti on tuttu muusta työelämästä, jossa akateemisia tutkintoja usein aiheetta arvostellaan teoreettisuudesta ja käytännölle vieraudesta. Mutta, että sama argumentti toistuu koulun rehtorin (lisensiaatti) ja viestinnän professorin argumentaatiossa, eli siis yliopiston johtavissa tehtävissä olevien perusteluissa, on käsittämätöntä! Millä he siinä tapauksessa legitimoivat tarjottavan koulutuksen? Eikö viestinnän opiskelijoiden olisi siis tämän kanssa linjassa syytä mennä suoraan työelämään opettelemaan asioita, eikä tuhlata aikaansa yliopiston luennoilla?
Tehtävään tarjoutuneella dosentilla on kokemusta käytännön journalistintyöstä.
Journalistisessa traditiossa on painotettu sen vahtikoiran roolia demokratiassa ja tiedottajat ovat olleet enemmänkin liike-elämän palveluksessa. Nyt tehtävään kutsuttiin tiedottaja Folkhälsanilta. Taustalla on näkyvillä ideologinen ohjelma, joka rikkoo yliopiston akateemisia periaatteita vastaan.
Väitellyttä, valtiotieteen tohtoria ja dosenttia uhkaa jälleen uusi työttömyyskausi käynnissä olevan lyhytkestoisen tutkimusprojektin päätyttyä.
Kauanko tällainen mielivalta saa jatkua yliopistossa? Soc&kom ainakin tällä määritteli itsensä ammattikorkeakoulutasolle, jolla se monissa kulissikeskusteluissa jo onkin.
Mika Helander
Valtiotieteen tohtori, tutkija
|