Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Re(2): Mitä mieltä EU:n energiapaketista?


	Välttämättä jenkkejä ei niin makeasti nauratakaan. Sielläpäin kun talous on viimeiset sata vuotta perustunut öljyyn. Heidän oman öljyntuotantonsa huippuarvo suhteessa kulutukseen, ”peak”, jolloin tuotannon kasvu jäi kulutuksen kasvua pienemmäksi saavutettiin 1979, maailmanlaajuisesti peak oli 1995. Jenkkien öljyntuotanto laskee edelleen ja kulutus kasvaa edelleen. Erotus on tuotava, vaikka ryöstämällä, kuten Irakissa nyt tehdään. Jenkit eivät vähennä autoilua eivätkä muutakaan öljyn kulutusta vapaaehtoisesti. Kun tuonti ja sodilla ryöstäminen eivät riitä, on sielläkin alettu tuottamaan etanolia polttoaineeksi katumaastureihin, maissista. Yhdellä maasturin maissietanolitankkauksella eläisi yksi ihminen vuoden. Maissin hinta on jo noussut, myös köyhässä naapurissa Meksikossa, jossa on alkanut esiintyä nälkää tästä johtuen. Tämä EU-komission ratkaisu ei itse asiassa alenna EU:n kilpailukykyä. Suur-/vientiteollisuushan sai ilmaiset päästöoikeudet, joilla käydä kauppaa. Ja siis saastutuslisenssin. Siksi mm. EK:n vastalause oli varsin vaisu, enemmän muodon vuoksi murahtelua. On myös huomattava, että energiateknologiasta on Suomessa kasvamassa melkoinen vientiteollisuuden haara. Menemättä tässä nyt tarkemmin eri uusiutuviin energianlähteisiin todettakoon, että energian nettotuotto / ha on ruokohelpillä 109 GJ kun se oljella on vain 34 GJ (nettotuotto = energian saanto – kasvatukseen ja korjuuseen tarvittava energiapanos). Ruokohelpin ja oljen lämpöarvo on kutakuinkin sama, 3,2 GJ / m3, joka on suunnilleen jyrsinturpeen luokkaa. Taloudellisuuden kannalta ratkaiseva on tuotos/panos -suhde, joka, muuten, on energiakasveista ylivoimaisesti paras energiapajulla. Ruokohelpeä poltettaessa sen typpipäästö riippuu siitä, millaista lannoitusta sen kasvatuksessa on käytetty ja siitä, onko korjuu tehty keväällä vai syksyllä. Keskimäärin se on ruokohelpillä 0,9 % kun sen esimerkiksi jyrsintupeella on 1,2 %. Ruokohelpin kasvatuksen järkevyys riippuu siitä, missä sitä kasvatetaan. Jos sitä käytetään paikkaamaan turpeennoston aiheuttamia vahinkoja soilla, se on hyvinkin järkevää. Siitä olen Erkki Hatakan kanssa täysin samaa mieltä, että ruoan tuotannosta ei pidä siirtää peltopinta-alaa minkään energiakasvin kasvatukseen. On paljon muita keinoja ja kasvualustoja. VmH