Erkki Hatakka kirjoittaa: Harasoo, onhan tätä telkkarissa paljon käsitelty. MUTTA, mutta. Onkohan siellä maatalouden kentässä mietitty tulevaisuutta pitemmällä tähtäyksellä, kun Puola tulee Vapulta mukaan? Eurooppalaisten, siis EUlaisten, maanviljelijöitten määrä kai suunnilleen kaksinkertaistuu? Ja kun EU:n budjetista nykyisinkin noin puolet menee maatalouden tukiaisiin, maksatustason lienee pakko madaltua yhtä viljelijää kohti?  Ei enää Kepun eduskuntaryhmä voi valtiovallan ja MTK:n välisiin neuvotteluihin sotkeutua. Lienee tilakohtaisten tukien taso laskusuunnassa? Onko tulevaisuus hanskassa? kyselee Erkki Hatakka Puolan kysymys lienee EU:in maatalouspolitiikan kannalta suurin. 2.000.000 talonpoikaa ja 18.000.000 ha peltoa. Yksityisten tilojen keskikoko on n. 8 ha ja peltotöitä tehdään vielä hevostyökaluilla. Radikaali ja nopea rakennemuutos tuottaa lyhyellä aikävälillä ainakin työttömyyttä Puolan maaseudulle. Kehitys näyttää siltä, että työttömien elättäminen sosiaaliavun turvin on jotenkin poliittisesti hyväksyttävämpää kuin kansallisen alkutuotannon tukeminen. Suomessa tuskin maanviljelijöillä on haaveita entisten hyvien aikojen paluusta. Uusinvestoinnit kotieläintuotantoon alkavat kohta olla EU-kokoa. Peltoviljelyssä etsitään koko ajan taloudellisempia tapoja viljellä maita. Rakennemuutos Suomen maaseudulla etenee hallitusti. Hallittu rakennemuutos ei silti tarkoita sitä, että sodan nähneet omin käsin peltonsa raivanneet maatalouden eläkeläiset voisivat katsella kehitystä suopeasti ja tunteettomasti. En ole perustuslain asiantuntija, mutta pidän kyllä suotavana, että kansanedustajat nostavat metelin ja ajavat omiensa etuja ja sotkeutuvat valtion ja etujärjestöjen välisiin asioihin. Urpo Lehtimäki www.viestintakonsultointilehtimaki.fi