Tietotori – Osallistu ja vaikuta | Keskustelualueet | Muu maailma

Majoituspaikkana oli Hotelli Triska Vinohradska-kadun varrella Prahassa. Katua pitkin Varsovan liiton panssarit vyöryivät vuonna 1968 kaupungin keskustaan.

Jukka Huovila avasi seminaarin valaisten seminaarin tarkoitusta ja taustaa. Seminaarin punaisena lankana on Tsekin liittyminen EU:hun. Unioniin tulee kymmeniä miljoonia uusia ja osin hyvin koulutettuja EU-kansalaisia, joiden tulotaso on selvästi alempi kuin suomalaisten. Suomen on kyettävä käyttämään uusi tilanne hyväkseen ja toisaalta kyettävä voittamaan syntyvät uhkat, jotka molemmat ovat jo näkyvissä. On vain osattava katsoa tarkalla silmällä eteenpäin. Meidän on tunnettava tuleva Eurooppa ja otettava se huomioon kaikissa linjauksissa.

Tsekin parlamentti valitaan joka neljäs vuosi. Siinä on kaksi kamaria. suhteellisilla vaaleilla valittava 200 jäseninen edustajainhuone ja enemmistövaaleilla valittava 81-jäseninen senaatti.

Tsekin yhteiskunnan rakenne on edelleen epävakaampi kuin esimerkiksi Suomen. Hallinto ja sisäiset rakenteet eivät ole vielä riittävän kehittyneet. Mm. lahjontaa esiintyy liikennepolitiikassa, rakennuslupakäytännössä, tullissa ja korkeakouluihin pääsemisessä. Tällä on pitkät perinteet, eikä niistä vielä ole päästy eroon.

Myös EU:n mukanaan tuoma avoin Eurooppa on tsekeille uutta. Suomi sen sijaan sai kansainvälisyydestä ja avoimuudesta kokemusta harjoitellessaan vuosikymmeniä yhtenäisessä Pohjolassa pohjoismaista yhteistyötä.

EU:n vahva ote jäsenvaltioittensa lainsäädäntöön aiheuttaa sen, että kansalliset parlamentit muuttuvat helposti kumileimasimiksi. Suomessa Eurooppa-asiat käsitellään eduskunnan suuressa valiokunnassa ennen Brysseliin lähtöä. Tällä tavalla eduskunta pääsee sanomaan sanansa asioihin, joskus jopa hallitusta ärsyttäen. Suomi onkin ollut esimerkkinä monelle uudelle EU-maalle siinä, miten nämä järjestävät hallinnolliset suhteensa unioniin.

Tsekissä ei ole ollut sotien eikä kommunistivallan aikana vastaavaa henkistä, hallinnollista eikä aineellista rappiota ja tuhoa kuin Puolassa ja muissa Itä-Euroopan sosialistisissa maissa. Mm. tästä syystä Tsekki tullee liittymään kivuttomasti EU-porukkaan. Suomi saattaakin saada Tsekistä hyvän yhteistyökumppanin.

Puola ja Unkari ovat isoja EU-maita. On ollut merkkejä siitä, että esimerkiksi Puola uuden suuruutensa aattona saattaa ryhtyä Ranskan tavoin tempoilemaan EU:ssa. Unkarin maataloudella on pitkät ja vahvat perinteet. Unkari on mustan mullan alueella ja voisi tuottaa todella runsaasti maataloustuotteita sekä määrällisesti että lajikkeittain. (Muuten: Suomi on tällä hetkellä maatalouden suhteen omavarainen.) Maailman kauppajärjestön neuvotteluista riippuu paljolti EU:n ja Unkarin maatalouden kohtalo. Tämä heijastuu myös Suomeen.

Maailma globalisoituu, maapalloistuu väistämättä. Tämän kehityksen lopputulos on Suomen kannalta arvaamaton. Maapalloistuminen aloitettiin 50 vuoden takaisesta Suomesta, jolloin olimme suljettu valtakunta, jossa kaikki kansantalouden hedelmät voitiin jakaa omien kansalaisten kesken. Toisessa päässä kehityksen janaa on täysin liberaali maailma, täydellinen maapalloistuminen. Siinä tilanteessa kehittyneimmät valtiot pyrkivät imemään Suomen kansantalouden tuoton itselleen. Kysymys onkin siitä, miten omat voimavaramme saadaan pidettyä Suomessa ja siitä, miten voimme saada kansainvälisestä toiminnasta mahdollisimman suuren, mutta oikeudenmukaisen hyödyn Suomeen.

Jotta Suomi selviäisi tulevasta, Suomen henkisten ja fyysisten rakenteiden tulisi olla niin vahvoja, että ne kestävät ulkopuolisten rynnistyksen. Rakenteiden tulee vetää kohti Suomen vahvaa ydintä, eikä tukea ulospäin suuntautuvia voimia. Sanonta on arvoituksellinen, mutta tästä periaatteesta saadaan analysoimalla selkeät ohjeet harjoitettavalle politiikalle. Tekniikkaan ja koulutukseen panostaminen on ollut varmasti yksi tätä tavoitetta palveleva toiminta. Samoin pohjoismaiden hyvinvointi on avainsanoja.

Vielä on havaittava, että Suomi tuskin on muita kovin paljon kiinnostava valtio. Se on pieni, vesien Euroopasta erottama ja yksinäisenä kaukana pohjoisessa oleva valtakunta. Baltian kiinnostus suuntautuu Keski-Eurooppaan ja Ruotsin länteen. Ilman erittäin vahvaa omaa panosta saatamme joutua nahkurin orsille. Näkijöitä tarvitaan ja toteuttajaksi voimakasta ja uudistavaa sosialidemokratiaa.

Esityksen aihe oli Tsekin tasavallan liittyminen Euroopan Unioniin. Jukka Kivi tulkkasi loistavasti Hadin sanoman ja sitä seuranneen keskustelun.

Tsekin sosialidemokraattinen puolue on suurin piirtein yhtä vanha kuin Suomen ensimmäinen työväenpuolue, josta sata vuotta sitten erosivat SDP ja kommunistit. Puolueen kannatus on asettunut runsaan 30%:n tasolle. Puolue on ollut pitkään hallituspuolue, tosin koalitiohallituksissa. Puolueessa on 18.000 jäsentä, mutta tavoite on asetettu 60.000 jäseneen. (SDP:ssä 58.000 jäsentä). Jäsenmäärän kasvun suoranaisena esteenä on ollut mm. se, että nykyinen iäkäs jäsenistö on vierastanut uusia jäseniä peläten näiden syrjäyttävän vallassa olevat veteraanit. Nyt tämä epäluulo on tiedostettu ja jäsenhankinta on hyvässä vauhdissa.

Kansantalous on saatu järjestykseen siitä kaaoksesta, jossa se oli samettivallankumouksen jälkeen. Nyt Euroopan keinotekoinen jako on ohi. EU:n laajeneminen merkitsee vakautta Keski- ja Itä-Euroopassa. Tsekin talous on integroitunut hyvin Eurooppaan, 85% kaupasta suuntautuu EU-alueelle.

Aivan samalla tavalla kuin Suomelle on tärkeää ”Pohjoinen ulottuvuus”, Tsekin ja muiden itäisen Keski-Euroopan uusien EU-valtioiden kiinnostus kohdistuu Balkanille, Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Moldaviaan.

Tsekin tasavalta on Naton uusi jäsen. Niinpä se on muiden uusien jäsenten tapaan lähempänä USA:ta kuin esimerkiksi Ranska ja Saksa. Irakissa Tsekki on mukana USA:n kokoamassa liittoutumassa. Demarit olisivat halunneet olla Ranskan ja Saksan linjalla, mutta he ovat vähemmistönä koalitiohallituksessa ja joutuivat tyytymään enemmistön tahtoon eli Tsekki lähetti joukkoja Irakiin. Demarit saivat kuitenkin joitakin humanitäärisiä painotuksia lähetettäviin joukkoihin. Lähetettiin myös sotasairaala.

Prahan Metrossa on kolme, toisensa keskustassa risteävää linjaa. Linjat on merkitty ja nimetty väreillä: punainen, keltainen ja vihreä. Metro ulottuu myös lentoasemalle. Metrossa on selkeä opastus. Metroasemien väli on kilometrin suuruusluokkaa. Linjat ovat suoria ja siksi nopeita, eikä esimerkiksi Helsingin länsimetrolle kaavailtuja kiemuroita ole. Metroa täydentää raitiovaunu ja bussiliikenne. Ihmiskasvoisen sosialismin aikana metron rakentajat unohtivat liikuntaesteiset. Vasta uusimmilla asemilla on vammaisille tarkoitettuja liikkumista helpottavia rakenteita ja laitteita. Prahan oppien mukaisesti Helsingissä tulisi olla kolmihaarainen metro: itään, pohjoiseen ja länteen.

Bussimatka hotellista lentoasemalle vei tulomatkan arkiruuhkassa 1,5 tuntia, mutta sunnuntaiaamun tyhjässä kaupungissa ajo kesti vain 0,5 tuntia.

Keski-Euroopan jokien suuret tulvat vuosi sitten aiheuttivat isoja vahinkoja. Prahan läpi virtaava Vitava-joki (Moldau) tulvi kahdeksan metriä. Mielenkiintoinen keino vähentää tulvavaurioita oli se, että joen matalalla rannalla sijaitsevan Hilton hotellin kellarit täytettiin ennen tulvaa puhtaalla vedellä, jolloin tulvavesi ei päässytkään sisään. Likainen, sisään tunkeutuva joki olisi aiheuttanut moninkertaiset vahingot rikkomalla rakenteita ja likaamalla paikkoja. Olisiko tämä käyttökelpoinen keino meidänkin tulvivien jokien varsilla sijaitsevien omakotitalojen kellareille.

Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Raportti Prahan seminaarista 2003