Tietotori – Osallistu ja vaikuta | Keskustelualueet | Politiikka

Aluekeskusten kehittämisohjelmia laaditaan useilla kymmenillä alueilla. Sisäasiainministeriön edustajat ovat syksyn ja kevään kuluessa osallistuneet useisiin ohjelmaseminaareihin ja paikallisiin neuvotteluihin. Näissä samoin kuin yksittäisissä yhteydenotoissa on toistunut muutamia kysymyksiä, joihin on toivottu selkeitä vastauksia. Ohessa vastaukset kymmeneen yleisimpään kysymykseen.

Lisätietoja aluekeskushankkeesta saa projektijohtaja Ulla-Maija Laiholta puh. (09) 160 3430 tai sähköpostitse ulla-maija.laiho@sm.intermin.fi.

Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä on tuottanut yhteensä 12 kaupunkipolitiikkaan, kaupunkiseutujen kehittämiseen ja verkostoitumiseen liittyvää julkaisua. Niihin voi tutustua osoitteessa http://www.intermin.fi/suom/urbanpolicy/julkaisut/julkaisut1.html. Mahdolliset tilaukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen raisa.rossi@sm.intermin.fi.

3 Sisäasiainministeriö asetti ohjelmaehdotuksia arvioivan asiantuntijaraadin 30.3.2001 (ks. tiedote osoitteessa http://www.intermin.fi/suom/tiedot/tied_30032001_3.html). Ohjelmaehdotusten arviointi käynnistyy toukokuun alussa ja tarkoituksena on, että ehdotus mukaan valittavista aluekeskuksista on valmis kesäkuussa.

3 Aluekeskuksia valittaessa arvioidaan ohjelmaehdotusten kokonaissisällön lisäksi erityisesti etukäteen määriteltyjen tavoitteellisten toimintamallien toteutumista. Näitä ovat: seudullisuus, verkostoituminen, kumppanuus, sitoutuminen, osallisuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys.

3 Aluekeskus muodostuu vahvasta kaupunkiseudusta, jolla on ympärillään maantieteellisesti laaja vaikutusalue. Aluekeskukset voivat olla erityyppisiä keskusseudusta riippuen. Ohjelmaehdotuksessa olisi syytä olla mukana alueen kuvaus, jossa tulisi esiin mm. seudullisten keskusten etäisyydet toisistaan.

3 Aluekeskuksen on oltava luonnollinen toiminta- ja vuorovaikutusalue. Ohjelmaehdotuksessa tulisi pystyä selkeästi osoittamaan alueen yhtenäisyys ja toiminnallisuus. Toiminnallisuutta voidaan kuvata esimerkiksi eri kuntien, seutukuntien tai kuntakeskusten välisellä pendelöinnillä.

3 On tärkeää, että alueella kyetään selkeästi rajaamaan ohjelmaan olennaisesti kuuluva ydinseutu. Ohjelmaehdotuksessa voidaan lisäksi tuoda esiin sen ulkopuolelle jäävän, mutta selvästi vaikutuspiiriin kuuluvan alueen rooli pidemmän aikavälin yhteistyössä.

3 Jo heti aluekeskusohjelmaehdotuksen laadintavaiheessa mukaan ohjelmatyöhön ja samalla seudun strategian täsmentämiseen on otettava mukaan kaikki keskeiset tahot. Olennaista on, että kuntien poliittinen johto sitoutuu ohjelmaehdotukseen. Ohjelmaehdotuksessa tulisi kuvata luottamusmieselimien mukanaolo ohjelman valmistelussa.

a) osallistumalla siemenrahoituksella ohjelmien käynnistämiseen. Vuonna 2001 aluekeskuksille on varattu 25 miljoonaa markkaa maakunnan kehittämisrahaa.

b) pyrkimällä suuntaamaan aluekehittämiseen käytettäviä resursseja aluekeskusverkoston vahvistamiseen. Työhön liittyy olennaisesti aluekehityslain uudistaminen.

c) kehittämällä valtion ja aluekeskusten välistä neuvottelumenettelyä. Ehdotus neuvottelumenettelystä tullaan laatimaan vuoden 2001 aikana. Tähän mennessä valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä ovat käsitelleet kaksi työryhmää; ministeri Martti Korhosen johtama Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen neuvottelukunta sekä ministeri Suvi-Anne Siimeksen johdolla toiminut pääkaupunkiseudun kuntajohtajista ja valtionhallinnon edustajista koostunut Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehityskuntien asuntopolitiikkaryhmä.

3 Aluekeskusten kehittämisohjelma kuuluu hallituksen iltakoulussa lokakuussa 2000 laatimaan aluepolitiikkapakettiin. Aluekeskushankkeen tavoitteena on vahvistaa erikokoisista ja –tyyppisistä kaupunkiseuduista koostuvaa elinvoimaista verkostoa.

3 Aluepolitiikan keinovalikoimaan kuuluvien muiden toimenpiteiden avulla pyritään huolehtimaan siitä, että kunkin yhdyskuntatyypin kehittämiseen löydetään sopivimmat välineet. Aluekeskusohjelmaan kuulumattomilla alueilla on myös tulevaisuudessa mahdollisuus tällä hetkellä hyödyntää olemassa olevia resursseja (EU-ohjelmat, kansallinen maaseutuohjelma jne.).

5. Miksi (taas) rakennetaan uutta ohjelmaa? Mikä on aluekeskusohjelman suhde tavoiteohjelmiin ja osaamiskeskusohjelmaan?

3 Aluekeskusten kehittämisohjelman eräänä ydintavoitteena on valmistautua ottamaan vastaan EU:n laajentumisen ja rakennerahastouudistuksen mukanaan tuomat haasteet. Tähän kuuluu olennaisesti alueellisen kilpailukyvyn lisääminen, olemassa olevien vahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen. Alueilla tämä tarkoittaa profiloitumista kansallisessa ja kansainvälisessä keskusverkostossa.

3 Aluekeskusohjelmaa ei pidä rakentaa irrallisena ohjelmana. Tarkoituksena on, että ohjelma selkiyttäisi alueellista kehittämistyötä keräämällä erillisiä hankkeita yhteen ja muodostaisi niistä selkeän seudullisen kokonaisuuden. Aluekeskusohjelma voi olla se kokonaisuus, jonka yhteydessä nivotaan yhteen esimerkiksi tavoiteohjelmien puitteissa toteutettavia hankkeita. Aluekeskusohjelman toteuttamiseksi suunniteltuja hankkeita voidaan rahoittaa puolestaan tavoiteohjelmista saaduilla varoilla.

3 Aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman välinen suhde ja työnjako täytyy tehdä selväksi heti ohjelman laadintavaiheessa. Aluekeskusohjelman tulee tukea osaamiskeskusohjelman painopistealueita ja niiden täytyy olla toisiaan täydentäviä.

3 Hakuohjeistuksessa ei ole edellytetty uusien organisaatioiden rakentamista. Uusien organisaatioiden muodostaminen voi olla tarpeellista seuduille, joissa ei ennestään ole seudullisesta yhteistyöstä vastaavaa tai sitä toteuttavaa toimielintä. Oleellista on, että ohjelmaehdotuksesta selviää, millä tavoin eri osapuolet ovat suunnitelleet ohjelman toteuttamisen edellyttämän yhteistyön ja verkostoitumisen organisoinnin. Mikäli ohjelmatyössä on alustavasti suunniteltu yhteistyöorganisaatioiden, nämä hahmotelmat olisi syytä kuvata hakemuksessa.

3 Maakuntien liitoilla tulee olemaan, maakunnasta riippuen, hyvin erilaisia tehtäviä aluekeskusohjelmissa. Liitot voivat olla koordinaattoreita, aktiivisia toimijoita tai hankkeiden taustatukijoita. Olennaista kuitenkin on, että jokaisessa maakunnassa ohjelmien laadinta-aikana määritellään eri toimijoiden työn- ja vastuunjako.

3 Maakunnallisen strategian ja aluekeskusohjelman tai -ohjelmien tavoitteiden tulisi olla toisiaan tukevia ja keskenään ristiriidattomia. Hakemuksessa tämä yhteys ja eri strategioiden keskinäinen koordinaatio tulisi selvittää; virallisia lausuntoja hakemukseen ei näiltä osin edellytetä liitettäväksi.

3 Suuret kaupungit pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta voivat olla mukana aluekeskusten kehittämisohjelmassa. Suurten kaupunkien ohjelmatyössä tullee näkymään nopeasta kasvusta johtuvat ongelmat (esim. sosiaaliset ongelmat, segregoituminen). Erityiskysymyksiä pyritään hoitamaan jatkossa mm. neuvottelumenettelyn kautta (viitaten kysymykseen 3).

3 Ohjelmaehdotuksessa on esitettävä rahoitussuunnitelma vuosille 2001-2003 ja hahmotettava kuinka eri tahot osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Siinä tulisi esittää myös alustava arvio ohjelman kokonaisbudjetista. Ehdotuksessa tulisi myös kertoa, minkä tyyppisiä toimenpide- tai hankekokonaisuuksia (esim. investoinnit, kehittämistoiminta tms.) ohjelman puitteissa tullaan toteuttamaan.

3 Ohjelmaehdotukseen kuuluu lyhyt saatekirje, joka toimii muodollisena hakemuksena sekä varsinainen ohjelmaehdotusasiakirja. Näitä tulee toimittaa kaksi samansisältöistä kappaletta sisäasiainministeriön kirjaamoon osoitteella PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO. Käytännön syistä niiden toivotaan kopioituvan hyvin myös mustavalkoisina.

Mikäli ohjelmaehdotusasiakirja sisältää värikuvia tai muita huonosti kopioituvia graafisia esityksiä, tulee asiantuntijaraadin käyttöön toimittaa 15 lisäkappaletta. Materiaali lähetetään suoraan aluekehitysosastolle ylitarkastaja Mari Kortesojalle osoitteella PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO.

Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Kymmenen kysymystä ja vastausta aluekesku