Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Ehdotus Kainuun hallintokokeiluksi

Selvitysmies Perttusen ehdotus Kainuun hallintokokeiluksi
Selvitysmies Juhani Perttunen jätti ehdotuksensa Kainuun hallintokokeilusta alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle keskiviikkona 26. kesäkuuta sisäasiainministeriössä. Selvitysmies ehdottaa, että Kainuussa kokeiltaisiin kansanvaltaista maakuntahallintoa, jolla olisi riittävästi toimivaltaa maakunnan kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Selvitysmiehen keskeiset ehdotukset

Kainuussa maakunnallinen julkisten palvelujen järjestäminen on vähäistä kuntatalouden ongelmista huolimatta. Maakunnassa toimii sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri. Muita palveluja tuottavia kuntayhtymiä maakunnassa ei tällä hetkellä ole. Aluehallinnossa ei nykyisin virallisissa järjestelmissä synny maakunnan tahtoa. Maakuntatasolla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat erittäin vähäiset ja päätöksenteko on hajautunut usealle taholle.

Selvitysmies ehdottaa, että Kainuussa kokeiltaisiin kansanvaltaista maakuntahallintoa, jolla olisi riittävästi toimivaltaa maakunnan kehittämiseen liittyvissä asioissa ja joka vastaisi keskeisistä hyvinvointipalveluista ja samalla kootaan Kainuuseen tulevaa valtionrahoitusta. Kootun valtionrahoituksen suuntaamisesta päättää maakuntavaltuusto.

Hallintomalliksi selvitysmies ehdottaa vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen muodostamaa päätöksentekokoneistoa. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimisi maakuntajohtaja. Valtion budjetista tulevat EU:n rakennerahastovarat, kansallinen vastinrahoitus ja alueen kehittämiseen merkittävästi vaikuttavaa kansallista rahoitusta kootaan kokonaisuudeksi, jonka käytön linjauksista päättää ja vastaa maakuntahallinto.

Maakuntavaltuustoon tulisi 41 maakuntavaaleissa valittavaa valtuutettua, jolloin jokaisesta Kainuun kunnasta olisi vähintään yksi valtuutettu. Valtuuston vaalissa sovellettaisiin järjestelmää, jossa maakunta muodostaa yhden vaalipiirin niin, että suhteellisuus puolueiden välillä toteutuu ja järjestelmässä jokainen kuntaa saa vähintään yhden valtuutetun. Ehdokkaita voisivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset.

Valtuuston toimikausi olisi neljä vuotta ja vaalit toimitettaisiin kunnallisvaalien yhteydessä, ensimmäisen kerran vuonna 2004.

Maakuntavaltuuston tehtävänä olisi jakaa suurina kokonaisuuksina maakuntaan osoitettava valtion rahoitus eri käyttötarkoituksiin ja antaa siihen liittyvä ohjaus niiden käytöstä vastaaville viranomaisille. Toisena keskeisenä tehtävänä maakuntavaltuustolla olisi toimia maakunnallisten lähinnä kunnallisia peruspalvelutehtäviä hoitavien kuntayhtymien ylimpänä päättävänä elimenä ja niiden rahoituksen ohjaaminen. Maakuntavaltuustolle tulisi laaja toimivalta ja vastuu maakunnan kehittämisestä ja peruspalveluista. Maakuntavaltuuston päätösvaltaan tulevan budjetin suuruusluokka olisi noin 170 miljoonaa euroa vuodessa.

Maakuntahallitus toimisi maakuntavaltuuston päätökset valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä sekä ottaisi maakunnan yhteistyöryhmän (myöhemmin MYR) ja maakunnallisten kuntayhtymien hallituksien tehtävät hoidettavakseen. Maakuntahallitus toimisi eri tehtävissään eri kokoonpanoissa.

Maakuntajohtaja valittaisiin vaaleilla maakuntavaltuuston vaalien yhteydessä. Valituksi tulisi yhdellä kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas. Vaihtoehtona voisi olla maakuntajohtajan valinta maakuntavaltuustossa. Maakuntajohtaja olisi muista maakuntahallituksen jäsenistä poiketen päätoiminen.

Selvitysmiehen lähtökohtana on, että kokeilussa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita, eikä uusia virkoja perusteta. Jos käynnistämisvaiheessa syntyisi kunnille ennalta arvaamattomia kustannuksia, saattaisi olla tarpeen osoittaa kohtuullinen määräraha näihin kustannuksiin.

Rakennerahastovarojen osalta selvitysmies ehdottaa, että Kainuun osalta valtioneuvosto osoittaa kunkin maksuviranomaisministeriön rakennerahastomomentista (Euroopan aluekehitysrahasto eli EAKR, Euroopan sosiaalirahasto eli ESR, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto eli EMOTR, Kalatalouden ohjausrahasto eli KOR) Kainuun osuuden jakamatta sitä eri hallinnonaloille. Kainuun maakuntavaltuusto jakaa määrärahan eri käyttötarkoituksiin ohjelmien sitomissa puitteissa. Samalla vastinrahoitus kootaan Kainuun osalta rahastokohtaisille momenteille, jotka Kainuun maakuntavaltuusto jakaa samalla tavoin. Tämän rahoituksen kokonaissumma olisi arviolta 17-20 miljoonaa euroa vuosittain.

Muun kansallisen rahoituksen osalta selvitysmies ehdottaa, että valtion talousarvion eräiden keskeisten momenttien Kainuuseen tuleva rahoitus kootaan yhdeksi valtion talousarvion momentiksi (Kainuun kehittämisraha). Tämän rahoituksen kokonaissumma olisi arviolta 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Viranomaiset, jotka saisivat osan rahoistaan maakuntavaltuuston päätöksellä, olisivat Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, Kainuun ympäristökeskus, Oulun tiepiiri, Oulun lääninhallitus, Kainuun liitto ja Kainuun metsäkeskus. Samalla niiden toiminta tulisi tämän rahankäytön osalta maakuntavaltuuston ohjattaviksi.

Kainuun hyvinvointipalvelujen ja toisen asteen koulutuksen turvaamiseksi selvitysmies ehdottaa sosiaali- ja terveyspiirin muodostamista lakisääteiseksi kuntayhtymäksi sekä koulutuksen lakisääteisen kuntayhtymän perustamista Kainuun kattavina. Samalla erikoissairaanhoitopiirin alueeseen liitetään myös Vaalan kunta.

Koulutuksen kuntayhtymä vastaisi lukioista, ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta ja mahdollisesti ammattikorkeakoulusta. Peruskoulu jäisi peruskuntien järjestettäväksi.

Maakuntavaltuusto toimisi samalla maakunnan liiton, nykyisen erikoissairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin käsittävän sosiaali- ja terveyspiirin sekä koulutuksen kuntayhtymän ylimpänä päätöksentekoelimenä.

Kainuun tulevaisuus perustuu keskeiseltä osiltaan elinkeinojen kilpailukykyyn ja sitä kautta syntyviin uusiin työpaikkoihin. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että kainuulaiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja voivat kehittää toimintaansa soveltamalla tutkimuksen ja tuotekehityksen viimeisimpiä tuloksia. Pitkäjänteisen työn tuloksena Kainuuseen on luotu yhteistyöverkostoja yritysten, tutkimuslaitosten ja eri oppilaitosten välille. Verkostojen avulla maakuntaan on perustettu merkittäviä yrityksiä esimerkiksi matkailun, elektroniikkateollisuuden ja puunjalostuksen toimialoille. Tällaista yhteistyötä tulee edelleen jatkaa.

Elinkeinoelämän ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi
Kainuuseen ehdotetaan perustettavaksi kansliapäällikkö Erkki Virtasen työryhmän esityksen mukaisesti alueellinen pääomasijoitusrahasto.

Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetuksen pysyvyyteen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että Oulun yliopiston määrärahat kasvaisivat noin 1 miljoona euroa vuodessa.

Jatketaan yhteistyötä eri yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa polisverkoston vahvistamiseksi Kainuussa. Vakiintuneen Measurepoliksen lisäksi kehittelyn alaisena ovat Snowpolis ja Woodpolis. Lisäksi Kuhmon Virtuosi-osaamiskeskusta tulee kehittää.

Uusiakin kehittämiskohteita tuetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tällaisia kohteita voivat olla erityisesti yhteistyö Venäjän kanssa ja kiviteollisuuden kehittäminen.

Elinkeinopolitiikan kehittämiseksi selvitysmies Perttunen ehdottaa elinkeinostrategian (ainakin voimavarojen suuntaaminen, verkostojen luominen, mahdollisuuksien kartoittaminen ja tunnetuksi tekeminen) keskittämisen maakuntatasolle. Harkittavaksi tulee ottaa myös kuljetustuen jatkaminen nykyisenlaisena kokeilun ajan sekä Kainuun ottaminen mukaan mahdolliseen sosiaaliturvamaksujen alentamiskokeiluun.