Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Re: Kansanvaltaisuutta hallintoon


	Veli-Matti Hurskainen writes: Valtion aluehallintoa muutetaan. Asiaa hallitukselle valmistelee työryhmä. Tavoitteena on, että esitys valmistuu tämän vaalikauden aikana. Lähtökohta on hallinnossa, sen organisoinnissa mahdollisimman tehokkaaksi. Kansalaisnäkökulma näyttää jääneen sivummalle. Niin ilmeisesti on. Ajatellaan hajasijoitusta ja pyritään väkivaltaisesti laskennallisesti homogeenisiin rakenteisiin, vaikka alueet eivät ole sitä luonnostaan. Uudistuksen kohderyhmänä on runsaasti valtion henkilöstöä ja kansalaisten kannalta monia tärkeitä elämänalueita: 5 lääninhallitusta (Ahvenanmaan maakunta on oma lukunsa), runsaat 1200 henkilötyövuotta. 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta eli TE-keskusta, noin 1900 henkilötyövuotta. 13 alueellista ympäristökeskusta, runsaat 2100 henkilötyövuotta. 13 metsäkeskusta, lähes 1100 henkilötyövuotta. 8 työsuojelupiiriä, noin 450 henkilötyövuotta. 19 maakuntaliittoa, lähes 700 henkilötyövuotta. 9 tiepiiriä, runsaat 700 henkilötyövuotta. Maakuntia on 19 (+ Ahvenanmaan itsehallintoalue). Valtion aluehallinto on käytännössä demokraattisen päätöksenteon ja valvonnan ulottumattomissa. Organisaatio on virkavaltainen ja hierarkkinen. Päällikkövirkamiehet tekevät mittaviakin päätöksiä omien mieltymystensä mukaisesti. Vaikka hallituksen päämotiivi on vastata EU:n vaatimukseen julkisen hallinnon jatkuvasta supistamisesta ja julkishallinnon menojen alentamisesta voitaisiin kai tilaisuutta käyttää hyväksi ja vaatia myös kansalaisnäkökulmaa valmisteluun. Olisiko nyt aika myös lisätä kansanvaltaa, demokratiaa? Vallassa on nyt kuntia suvereenisti hallitseva puolue. Sen luulisi olevan valtionhallinnonkin kansanvaltaistamisesta kiinnostunut. Ehkä mannersuomalaiset voisivat päästä demokratiassa lähemmäs ahvenanmaalaisia. Tässäpä eräs ehdotus hallintomalliksi (työryhmälle vapaasti käytettäväksi :)). Valtion hallinto rakennetaan kaksiportaiseksi. Keskushallinto pidetään organisatorisesti suunnilleen nykyisellään, yksiköitä pitää tosin hajauttaa eri puolille maata. Aluehallinto tulee perustumaan maakuntajaolle. En kannata väkivaltaista hajauttamista. Yksiköiden on syytä sijaita siellä, missä ne toimivat päätehtävänsä kannalta parhaiten. Maakunta muutetaan nykyisestä maakuntaliittomallista osaksi valtion hallintoa. Sen tehtäviksi tulevat kaikki nykyiset valtion aluehallinnon tehtävät, kaikki nykyiset maakuntahallinnon tehtävät ja lisäksi sille siirretään kuntien peruspalvelut, siis sosiaali- ja terveystoimi sekä peruskoulutus. Maakuntaa johtaa maakuntavaltuusto, joka valitaan suorassa kansanvaalissa. Maakuntavaltuusto on alisteinen eduskunnalle samalla tapaa kuin nykyisin lautakunnat ovat kunnissa alisteisia kunnallisvaltuustoille. Maakuntavaltuusto voi perustaa maakunnallisia lautakuntia toimialakohtaisesti. Maakuntavaltuuston alaisena ja sille esittelevänä elimenä toimii nykyisen kunnallishallituksen tapaan maakuntahallitus. Maakuntajohtaja on kunnallisjohtajaan verrattava henkilöstön päällikkö, joka korvaa maaherrat. Maakuntavaltuuston vaali järjestetään eduskuntavaalin yhteydessä. Ehdokasasettelu perustuu molemmissa maakuntaan. Eduskunnan kokoonpanoa täydennetään siten, että maakuntavaltuustojen puheenjohtajat ovat myös kansanedustajia. Kansanedustajien määräksi tulee siis 230-250. Maakuntavaltuuston ehdokkaat eivät ole vaalikelpoisia kansanedustajiksi. Virkakunnan kannalta olennainen muutos on, että työnantaja ja sen myötä päätöksentekijä alueellisissa asioissa on maakuntahallinto entisen keskushallinnon sijaan. Maakuntajakoa muutetaan siten, että kaikki maakunnat ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Nykyiset maakunnat ja niiden väestömäärät ovat: Etelä-Karjala, väestöä noin 136.000 , Etelä-Pohjanmaa noin 193.000, Etelä-Savo noin 162.000, Itä-Uusimaa noin 91.000, Kainuu noin 86.000, Kanta-Häme noin 166.000, Keski-Pohjanmaa noin 70.000, Keski-Suomi noin 266.000, Kymenlaakso noin 185.000, Lappi noin 186.000, Pirkanmaa noin 457.000, Pohjanmaa noin 173.000, Pohjois-Karjala noin 169.000, Pohjois-Pohjanmaa noin 371.000, Pohjois-Savo noin 251.000, Päijät-Häme noin 198.000, Satakunta noin 234.000, Uusimaa noin 1.338.000 ja Varsinais-Suomi noin 452.000. Keskimääräinen kokoluokka on noin 200.000 asukasta. Vaihteluväli on 70.000 – 1.300.000. Asukasmäärien epäsuhdasta johtuen Uusimaa (/ Helsinki, Espoo, Vantaa) jaetaan kahdeksi, mahdollisesti kolmeksi maakunnaksi. Mitkä olisivat mielestäsi näiden maakuntien sisällä olevat kunnat? Kyllä metropolialue on ihan erilainen kuin jokin pohjoisemman Suomen maakunta. Se ei tule tehokkaammaksi jakamalla keinotekoisesti maakunniksi. Maan kannalta metropolimme on yhteistyössä tai kilpailee muiden metropolien kuten Pietarin ja Tukholman kanssa. Maakunnat saavat rahoituksensa suoraan valtion budjetista. Kunnilla säilyy nykyinen verotusoikeus. Malli ei olennaisesti muuta kuntien ja valtion välistä verotulojen käyttöä. Sairaanhoitopiirit, terveys- ja sosiaalitoimen kuntayhtymät, maakuntaliitot ja kuntien peruspalveluihin liittyvät toiminnot lakkautuvat. Henkilöstö siirtyy valtion henkilöstöksi. Valtion puolella lääninhallinto lakkaa ja henkilöstö siirtyy maakuntiin. Voisi myös ajatella, että verotusoikeus siirrettäisiin kunnilta maakunnille. Pienimuotoinen hallinto kevenisi kunnissa. Perustelut Tämä hallintomalli lisäisi olennaisesti kansanvaltaa ja toisi valtionhallintoa lähemmäs alamaisia. Alueellinen tasa-arvo kohentuisi. Keskittyminen sekä valtakunnallisesti että alueellisesti hidastuisi. Valtionosuusjärjestelmä on siirtänyt valtion verotuottoa kunnille peruspalveluiden tuottamiseksi tasa-arvoisesti koko maassa. Tämä kautta valtio maksaa ”kunnalliset” peruspalvelut. Peruspalveluiden siirtyessä valtiolle olisi perusteltua lakkauttaa kuntien valtionosuusjärjestelmä. Kunnat tekisivät verotuloillaan vapaasti sitä, mitä kuntalaiset demokraattisten arvovalintojen mukaisesti päättävät tehdä. Kunnallinen tuloveroprosentti (”veroäyri”) laskisi todennäköisimmin reilusti alle 10 prosentin nykyisestä keskiarvosta 19. Julkiset palvelut, erityisesti terveydenhuolto tehostuisivat. Julkishallinnon menojen ja palvelujen tuottavuuden suhde kohentuisi. Julkisten peruspalveluiden taso ja laatu olisivat samat koko maassa. Palvelut olisivat kansalaisten käytettävissä kuntarajoista riippumatta. Paineet kuntajaon muuttamiseen poistuisivat. Kuntien itsemääräämisoikeus vahvistuisi. Tarpeet kuntien yhdistymiseen loppuisivat. Malli varmistaisi julkisten palvelujen, erityisesti terveydenhuollon jatkuvuuden ja edelleen kehittymisen. Tämä hallintoratkaisu mahdollistaisi kansalaisten vaikuttamisen omaan elinympäristöönsä ja sen kehittämiseen. Tämä on hyvin tiivistetty esitys, jossa monien asioiden takana on paljon yksityiskohtia. En väitä ollenkaan kaikkia selvittäneeni (suurta osaa en varmasti edes tiedä olevankaan), mutta monet näistä asioista ovat peräisin eletystä elämästä. Tiedän monien otsikoiden takana olevan erilaisia käsityksiä. Kuitenkin, jos pääperiaatteelle, kansanvallan lisäykselle, on kannatusta loppu hoituu. Läänintasosta et mainitse mitään. Lääneillähän ei ole kovin suurta merkitystä enää, joten sen tason voisi kyllä yhdistää maakuntiin. Jukka