Tietotori – Osallistu ja vaikuta | Keskustelualueet | Politiikka

Rosinha Sambo on Ruotsin ehkä tunnetuin omalla nimellään avoimesti julkisuudessa esiintynyt seksityöntekijä, joka on antanut kasvot vapaa-ehtoiselle seksipalvelujen myynnille.(ja nyt ehkä myös enemmän tai vähemmän paritukseen liittyvälle pakkoprostituutiolle?)

Rosinha Sambo on myös tunnettu seksityöntekijöiden oikeuksien puolustaja sekä Ruotsissa että kansainvälisesti. Hän on voimakkaasti kritisoinut Ruotsin seksinostolakia ja parituslakia, koska ne kurjistavat seksityöläisten asemaa ja altistavat seksityöläiset väkivallalle ja turvattomuudelle. Sambo on myös taistellut huorastigmaa vastaan kertomalla mm. lapsilleen avoimesti seksityöstään.

30.01.2007 alkoi Göteborgin käräjäoikeudessa oikeudenkäynti, jossa Sambo syyttää ex-mies ystäväänsä Stefan Karlssonia parittamisesta. Mielenkiintoiseksi tapauksen tekee se, että ex-miesystävä Karlsson on poliisi, joka on työskennellyt Göteborgin poliisin paritus -,trafficking - ja ihmiskaupparyhmässä. Tässä työssä Karlsson tutustui Samboon, Sambon mukaan ensin ostamalla häneltä seksiä ja joka johti sittemmin pari vuotta kestäneeseen mustasukkaiseen suhteeseen, jonka aikana Karlsson pahoinpiteli Samboa ja nyt Sambon kertoman mukaan myös paritti häntä. Pahoipitelysyytteistä sekä käräjä - että hovioikeus on jo vapauttanut Karlssonin.

Tapauksen ympärillä on Ruotsissa keskusteltu Ruotsin oikeuslaitoksen uskottavuudesta ja kansalaisten ja erityisesti seksityöntekijöiden oikeusturvasta. Ja mm. ns. ”sinisestä koodista”, joka suojelee poliisia ja viranomaisia tällaisissa tapauksissa ja joka mahdollistaa esim, että paritusta ja prostituutiota tutkiva poliisi, johtuen tästä nykyisestä ruotsalaisesta kieltolainsäädännöstä, pystyy hyväksikäyttämään seksityöntekijöita esim. kiristämällä ilmaista seksiä tai vaatimalla suojelumaksuja jne..ja esim. pahoinpitelemään seksityöntekijöitä ilman rangaistusta.

Tiistain Expressenissä 30.01.2007 http://expressen.se/index.jsp?a=854677 kuusi tunnettua feministiä ihmettelee saako ”huora” oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin valtion edustajaa vastaan? Eräs Göteborgilainen prostituoitu syyttää entisestä mies-ystäväänsä parituksesta. Entinen mies-ystävä on poliisi. Jos häntä ei uskota, saako hän silloin mitään tukea. Peräänkuulutamme naisliikettä, joka tuntee solidaarisuutta seksiä myyvien naisten kanssa. Naisliikettä, joka uskoo naisten omaan kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä, myös silloin kun se sovi vallassa olevaan seksi ideaaliin ja siihen miten ”kunniallisten” naisten pitäisi käyttäytyä.

Tänään alkaa merkittävä oikeudenkäynti Göteborgin käräjäoikeudessa. Seksityöntekijä Rosinha Sambo syyttää entistä miesystäväänsä parituksesta. Miestä, joka sattuu olemaan myös poliisi. Sambo väittää, että poliiisimies on kyydinnyt häntä asiakkaiden luo, antanut hänen myydä seksiä asunnossaan ja ottanut rahaa prostituutiosta. Sambo oli alussa mukana omasta halustaan, mutta kun hän olisi halunnut lopettaa, painosti mies häntä jatkamaan ja lopulta Sambo ei nähnyt muuta ulospääsyä tilanteesta kuin tehdä miehestä rikosilmoitus. Poliisimies puolestaan väittää, että asia ei ole näin, vaan että hän luuli naisen lopettaneen prostituution, ja että nainen olisi huumeita hänen ruokaansa, lavastanut asioita ja haluaa vain häväistä miestä.

Emme voi tässä ottaa kantaa syyllisyyskysymykseen, se kuuluu oikeuslaitoksellemme, sen sijaan haluamme tuoda esiin prostituutioon liittyviä ongelmia Ruotsissa ja jotka aktualisoituvat Rosinha Sambon tapauksessa. Siinä, että seksinmyyjän kumppani hyväksyy ja tukee prostituutiota ei ole mitään epätavallista eikä se tarvitse olla mitenkään eettisesti väärin, sen sijaan toisen pakottaminen seksuaaliseen tekoon on aina väärin. Ongelma on siinä, että parituslaki, joka kieltää prostituution edistämisen ja rahan vastaanottamisen toisen prostituutiosta, ei tee mitään eroa pakon ja vapaa-ehtoisuuden välillä.

Tämä tarkoittaa että naisilla, jotka työskentelevät sellaisilla hoiva -, viihde -, ja palvelualoilla, jotka eivät liity seksiin on oikeus kohtuulliseen hyvään työ-ympäristöön, sosiaaliseen turvaverkkoon ja heillä voi olla perhe. Sen sijaan naisilla, jotka työskentelevät seksin kanssa, ei ole samoja oikeuksia. He eivät voi työskennellä sisätiloissa, eivät voi perustaa rekisteröityä yritystä prostituutio toimialanaan ja heidän kumppaneillaan on riski joutua tuomituksi parituksesta. Paradoksaalista kylläkin seksinmyyjillä on velvollisuus maksaa veroa tuloistaan.

Tämän takia monet seksinmyyjät elävät alituisessa paljastumisen pelossa, joka yhdessä voimakaan sosiaalisen stigman kanssa tekee sen, että seksinmyyjät eivät avoimesti uskalla protestoida oikeuksiensa puolesta. Ainoa seksityöntekijä, joka avoimesti uhmaa tätä epäoikeudenmukaisuutta vastaan on Rosinha Sambo - ja nyt vastassa on valtiovallan edustaja.

Mutta me epäilemme uskotaanko häntä? Saako hän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin? Hän on kuitenkin vain ”huora”, joka todistaa poliisia vastaan. Ja jos hän ei saa oikeudenmukaista käsittelyä, mitkä naisliikkeet aikovat protestoida ja tukea häntä? Viime vuosikymmeninä ei mikään osa ruotsalaisesta naisliikkeestä ole kyseenalaistanut huorastigmaa, siis sitä sosiaalista kontrollimekanismia, joka jakaa naiset ”hyviin” ja ”huonoihin”, ”kunniallisiin” ja ”langenneihin”, eikä tehnyt mitään huorastigman negatiivisille seurauksille eikä osoittanut solidaarisuutta seksiä myyville naisille. Päinvastoin naisliike on vahvistanut stigmaa ja vaikeuttanut naisten asemaa.

Naisia, jotka myyvät seksiä pidetään aina yksinomaan uhreina, kyvyttöminä tekemään omia valintoja ja heidän uskottavuutensa kyseenalaistetaan, jos he eivät sano ”oikeita” asioita prostituutiosta. Kun tätä verrataan käsityksiin raiskauksista, naisella on oikeus määrittää itse onko tullut raiskatuksi, onko kysymys pakosta vai vapaa-ehtoisuudesta ja naisliike on raiskauksiin liittyen menestyksellisesti ajanut läpi lakeja, jotka ovat parantaneet naisten oikeusturvaa. Ja jos naisen uskottavuutta epäillään raiskauksissa, on itsestään selvää että tätä vastaan protestoidaan.

Ruotsalaiset feministit kaikista leireistä tukevat myös seksinostolakia ja väittävät se iskee ainoastaan seksinostajiin, eikä naisiin jotka myyvät seksiä. Mutta kuka voisi väittää, ettei lailla joka kieltää miehiä ostamasta kirjoja, taideteoksia tai jotain palveluksia naisilta, olisi huomattavia kielteisiä vaikutuksia kaikille naispuolisille kirjailijoille, taiteilijoille tai kyseisellä palvelualalla oleville naisille?

Feministisk initiativ, kaikella kunnioituksella - mutta nyt olisi aika feministiselle vaihtoehdolle, joka ottaa myös ”langenneiden” naisten asian omakseen. Peräänkuulutamme naisliikettä -aktivisteja, vapaaehtoisorganisaatioita ja tasa-arvon kannattajia politiikassa - jotka tuntevat solidaarisuutta myös seksiä myyvien naisten kanssa. Naisliikettä, joka myös seksinmyynnissä pystyy erottamaan pakon ja vapaa-ehtoisuuden. Naisliikettä, joka uskoo naisten kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä ja kunnioittaa heidän valintojaan, siinäkin tapauksessa kun se ei sovi vallitsevaan ideaaliin seksistä, rakkaudesta ja siihen miten ”kunniallisten” naisten pitäisi käyttäytyä.

Peräänkuulutamme naisliikettä, joka yhdessä seksityötekijöiden kanssa muotoilee uuden seksipolitiikan, politiikan joka sen sijaan että lisää naisten vaikeuksia, pyrkii suojelemaan naisia väkivallalta - myös valtiovallan edustajien väkivallalta.

Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Rosinha Sambo ja ruotsalainen(suomalainen) parituslainsäädäntö