Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Tarvitsemmeko tasavallan presidenttiä?

Minua on pyydety kommentoimaan ministeri Erkon esittämää ajatusta luopua presidentti- instituutiosta 12 vuoden kuluessa. Erkon ainoa perustelu oli se, että presidentti-instituutio alkaa käydä tarpeettomaksi. Minusta tuo ei ole kyllä yhtään selvä asia. Olen Aamulehdessä kommentoinut tätä esitystä. Perusväittämiäni ovat seuraavat:

1. Kun valtaosa kansasta näyttää haluavan, että maassa on tasavallan presidentti, niin miksi siitä pitäisi luopua? Lisäksi presidentti näyttää olevan uskomattoman suosittu. Näyttäisi, että koko ajatus on perusteeltaan epäkansanvaltainen syrjäyttäessään tyystin kansalaismielipiteen.
2. Erkon mukaan tehtävät tulisi siirtää  pääministerille, jolle määrättäisiin jonkinlainen apulainen. Tähän voi todeta, että pääministeri on jo nyt uskomattoman vahva vallankäyttäjä ja valta vain lisääntyy vireillä olevan valtioneuvostolain muutoksen mukana. Pääministeri näyttää saavan niskaotteen eduskunnasta. On selvää, että apupääministeri tekisi, mitä pääministeri käskee tai määrää.
3. Perustuslaki on vastiköön kirjoitettu uusiksi ja pääministeri-instituution toimivalta harkittiin hyvin tarkasti. Se oli hyvin vaikea kompromissi. Uudistus repisi tuon keskustelun auki. Lisäksi  asiasta on varsin monia pykäliä perustuslaisa, mikä vaatisi lain uudelleen kirjoittamisen huomattavalta osin. Ideana uutta perustuslakia säädettäessä oli, että ei tällaisia lakeja vähän väliä  uudistella.
4. Ainoa syy miettiä presidentti-instituutio uusiksi voisi olla tilanne, jolloin  presidentti, pääministeri ja ulkoministeri edustavat eri linjoja ulkopolitiikasta ja se aiheuttaisi aitoja häiriöitä. Tämä on todella uuden perustuslain heikko kohta. Tosin tuollaisessa tilanteessa tuskin on poliittisia edellytyksiä perustuslakimuutokseen.Tämä Ranskasta tuttu tilanne (ns. cohabitation, eräänlainen  pakkoavioliitto tai avoliitto) voisi syntyä esimerkiksi sillon, jos Jäätteenmäestä tulee presidentti ja hän saa vastaansa  Lipposen ja ehkä myös Tuomiojan (tai joku käänteinen asetelma esim. siten, että Jäätteenmäki on ulkoasiainministeri).
5. Perustuslaki näyttää toimivan hyvin, miksi siis muuttaa sitä?
6. Demokratia-argumentti, jolla muutosta aikanaan perusteltiin, ja jolla presidentin valta riisuttiin, ei ennää ole voimassa eikä pätevä.
7. Sellaista maata, jossa ei olisijonkinlaista valtionpäämiestä esim. seremoniatehtävissä, on äärimmäisen vakea löytää.Mieleeni ei juuri nyt tule yhtään kunnon esimerkkiä. Vanhat kansandemokratiat yrittivät etsiä tuollaisia mallia erinäisissä vaiheissa, mutta luopuivat niistä (mm. Brezneville kelpasi presidentin virka).

Eli minusta koko ajatus on jotenkin paperin makuinen mutta tuskin julkisuuden tavoittelua. Se sattui julkisuuteen vain vähän pahaan aikaan - juttu on voitu kirjoittaa jo kauan sitten.

Ilkka Saraviita

PS. Erkolle tuskin käy kuten Jakke Södermanille, joka erehtyi oikeusministerinä ehdottamaan presidentin viran lakkauttamistA tarpeettomana. Kekkonen kosti mm. siten, ettei Jakella ollut asiaa kansanedustajanakaan pariin vuoteen linnan kutsuille.