Tietotori – Osallistu ja vaikuta

EU - Sosialidemokraattien salajuoni -semi

"EU - Sosialidemokraattien salajuoni"

Tulin juuri Helsingissä pidetystä tuon nimisestä seminaarista. Sen nimi on lainattu suoraan brittien konservatiiviselta entiseltä pääministeriltä Margaret Thatcherilta. Se oli kuulemma aikoinaan hänen luonnehdintansa koko EU:sta.

Paikalla oli keskeisiä EU:sta kiinnostuneita demarivaikuttajia. Alustajina olivat puhemies Paavo Lipponen, suomalaiset MEPit Ulpu Iivari, Riitta Myller ja Reino Paasilinna sekä professori Tapio Raunio. Seminaarin puheenjohtajana toimi Maj-Len Remahl.

Nyt saatiin lisää hyödyllistä informaatiota. Tässä joitakin mieleen tulleita painotuksia, jotka eivät missään tapauksessa ole ymmärrettävissä puolueen kannanotoiksi:

Kansanäänestys perustuslaista. EU muuttuu paljon. Jotkut haluavat sen vuoksi kansanäänestystä. Puolet EU-maista sellaisen järjestänee. Väite, että muutos on niin pieni, ettei kansanäänestystä tarvita, on väärä. Oikea peruste olisi pikemminkin, että olemme valinneet eduskunnan käsittelemään tällaisia asioita.

EU:n parlamentin valta. Uudella EU:n parlamentilla on hyvin suuri vaikutusvalta verrattuna aiempaan. Siitä tulee ehkä maailman vahvin parlamentti.

EU puoluepolitisoituu. Parlamentin suurimmat puolueet ovat nyt konservatiivit ja sosialistit. Tutkimusten mukaan EU:n laajentumisen myötä näiden osuus laajenee edelleen. Sitävastoin nykyiset pienet puolueet eivät juurikaan laajene, ja niiden merkitys käy yhä pienemmäksi. Parlamentin puolueista ja puolueiden valiokuntaryhmistä muodostuu hyvin merkittäviä.

NATO. Puhuminen kansanäänestyksestä on keino välttää keskustelua itse asiasta. NATO muuttuu, "siitä saattaa tulla EU:n sotilaskalustovarasto".

EU oikeushenkilönä. EU voi liittyä Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimukseen. EU voi liittyä NATOon. EU voi tavoitella YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen asemaa. Epäselvää on, miten syvästi EU:n solmimat sopimukset sitovat kansallisvaltioita.

EU:n organisaatio. EU:n parlamentin, komission, sen pysyvän puheenjohtajan eli "presidentin", "ulkoministerin" valtuudet ovat konventin esityksessä epäselvät. Niitä on selkiytettävä. Ehdotettu rakenne sisältää konfliktiriskejä.

Maatalous ja kehitysmaat. EU:n suuri ja kallis maataloustuki haittaa kehitysmaiden maataloutta. Toisaalta vallitsee laaja tahto lisätä kehitysmaiden tukemista.

Verotuksen harmonisointi. Eri maiden verotus on liian erilaista. Esimerkiksi Suomi nettomaksajana tukee EU:n kautta Viroa, joka Suomen kilpailijana tukee yritystoimintaansa aliverotuksella.

Hyvinvointipalvelut ja kilpailu. Sinänsä tervetullutta elinkeinoelämän kilpailua vapautetaan. Vaarana on, että kilpailua vapautetaan niin, että suomalaisia sairaaloita, kouluja ym tulevat omistamaan ja hoitamaan ulkomaiset yritykset.

Tulevia EU-maita. Todennäköisiä myöhemmin mukaan tulevia EU-maita ovat Turkki ja Venäjä.

Jukka Kivi