Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Vaihtoehtobudjetti

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ

2.10.2003

VASEMMISTOLIITON VAIHTOEHTO VUODEN 2004 TALOUSARVIOKSI

Vasemmistoliiton vaihtoehto asettaa palvelut ja työllisyyden veronkevennysten edelle. Se asettaa maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden asevarustelun edelle. Se asettaa myös ympäristöveron ohjaavuuden verotuoton edelle ja näin olleen ympäristöveroista ei ole rahoittamaan tuloveron kevennyksiä.

Vasemmistoliiton mielestä on oikeudenmukaisempaa pidättyä suurista veronkevennyksistä ja panostaa kotimaassa köyhyyden poistamiseen, palvelujen parantamiseen, asumiseen ja ympäristöön. Kansainvälisestä oikeudenmukaisuuden toteutumista voimme rahoittaa vähentämällä varustelumenoja.

Vasemmistoliiton esittämä vaihtoehto on, että kuntien palvelut, työllisyys, oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasapaino ovat veronkevennyksiä tärkeämpiä. Tämä vastaa myös kansalaisten mielipidetiedusteluissa ilmaisemia toiveita.

Hyvinvointipalvelut

Kuntien tarjoamat palvelut ovat kansalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeitä. Julkisilla palveluilla ja niiden kehittämisellä on myös tärkeä työllistävä ja työmarkkinoiden toimintaan osallistumista tukeva vaikutus. Julkisiin palveluihin panostamalla tuetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä julkisilla palveluilla on suuri merkitys naisten työllistäjänä.

Ilman lisäpanostusta kunnat eivät kykene huolehtimaan kuntalaisten palveluista. Siksi esitämme valtionosuuksien indeksitarkistusta täysimääräisenä, yhteisöveron jako-osuuden muuttamista kuntien hyväksi ja valtionosuuden todellista korotusta eikä vain veromenetysten kompensaatiota.

Näillä lisäpanostuksilla voidaan:

– taata kansallinen terveysohjelman ja hoitotakuun toteuttaminen

– estää, että muut kuntien palvelut eivät joudu leikkausten kohteeksi ja

– lisätä kansalaisten turvallisuutta ja ehkäistä ennalta rikollisuutta.

Ehdotamme lisäpanostusta palveluihin 296 milj. euroa.

Työllisyys, elinkeinojen kehittäminen ja ympäristö

Työllisyyden parantaminen veronkevennysten avulla on epävarmaa. On oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa tukea kotimaista kulutuskysyntää panostamalla kuntien palveluihin ja lisäämällä vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten ostovoimaa. Myös maakunnan kehittämisrahaa ja työllisyysmäärärahoja ehdotamme lisättäväksi.

Elinkeinotoiminnan edistämiseksi pitkäjänteisesti esitämme

– käynnistettäväksi kaupallisten palvelujen innovaatioiden ja tuottavuuden kehittämisohjelman ja

– käynnistettäväksi metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehitysohjelman

– panostettavaksi rata- ja tieverkkoon niiden rapautumisen estämiseksi.

Ikääntymisen julkiselle taloudelle asettamiin haasteisiin ja maailmanlaajuistumisen yhteiskunnallemme tuomiin kilpailuhaasteisiin haluamme vastata osaamiseen panostamalla – emme matalapalkkayhteiskuntaa luomalla.

Hallituksen joukkoliikenteen tukea koskeva esitys johtaa merkittäviin supistuksiin. Ympäristön kannalta on välttämätöntä, että joukkoliikenteen tuki pidetään sellaisena, että vuorojen supistuksiin ei jouduta.

Esitämme aravaperusparannuslainojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen korkotukilainoituksen jatkamista myös vuonna 2004. Näillä esityksillä on myös aluepoliittista merkitystä.

Asumisen korjaus- ja energia-avustusten määrärahatarvetta on syytä arvioida valiokuntakäsittelyn yhteydessä.

Esitämme korotettavaksi energiatukea, jota käytetään energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi.

On pyrittävä koko EU:n kattaviin energiaveroratkaisuihin verojen ohjaavuuden lisäämiseksi.

Ehdotamme lisäyksenä yhteensä 147 miljoonaa euroa.

Oikeudenmukaisuus kotimaassa

Miljoona suomalaista aikuista jää hallituksen esittäminen veronkevennysten ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät niin opiskelijat, pienten päivärahojen varassa elävät kuin pientä tai keskisuurta eläkettä saavat. Hallituksen esittämä lapsilisän korotus ei hyödytä toimeentulotukea saavia, joiden tuki vastaavasti pienenee. Vasemmistoliitto esittää verokevennysten vaihtoehdoksi oikeudenmukaisemmin kohdennettua toimenpidekokonaisuutta, joka auttaa pienituloisia perheitä, työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Ehdotamme lisäyksenä 302 milj. euroa, mistä

– lapsiperheille 106 milj. euroa

– opiskelijoille 62 milj. euroa

– eläkeläisille 74 milj. euroa ja

– työttömille 60 milj. euroa

… ja kansainvälisesti

Kansainvälisestä oikeudenmukaisuudesta haluamme huolehtia luopumalla Hornet-hävittäjien lisävarustelusta. Tällöin voimme osoittaa kehitysyhteistyöhön vuosina 2004 – 2009 yhteensä 115 milj. euroa lisää.

Alueellinen tasapaino

Ehdotuksemme kuntien talouden vakauttamisesta valtionosuuksien ja yhtiövero-osuuden kautta, korjausrakentaminen samoin perusrakenne- ja korjausrakentamispanostukset sekä lisäys maakunnan kehittämisrahaan parantavat talousarvion alueellista tasapainoa.

RAHOITUSLASKELMA

milj. euroa

Palvelut

– terveys-, kotipalvelu-, päivähoito-, koulutus- ym.

palvelujen parantamiseen kunnille 296.77

– täysimääräinen indeksitarkistus (Kuoppa ja Korhonen)

ja muu valtionosuuden lisäys 246,77

– yhteisöveron tuotosta kunnille 1 %-yksikkö 50

Lapsiperheet 106,36

– lapsilisän korotuksen hyöty myös

toimeentulotukea saavalle (Lapintie) 35

– lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen 0,2

– toimeentulotuen asumisen 7 %:n omavastuun

poisto 1.8. (Virtanen) 36,16

– minimiäitiyspäivärahan korotus (Huotari) 35

Opiskelijat 62,00

– opintorahan tasokorotus (Sirnö) 23

– opiskelijoiden asumislisän ympärivuotistaminen (Valpas) 16,5

– opiskelijoiden asumislisän perusteena olevan

vuokrakaton korottaminen (Valpas), myös yhteisaloite 20

– yhteisaloite korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen

korottamisesta 2,5

Eläkeläiset 74,127

– kansaneläkkeen tasokorotus 18 euroa/kk 1.7.(Polvi) 74

– taiteilijaeläkkeiden määrän lisäys 35:stä 45:een (Sirnö) 0,127

Työttömät 60,138

– yhdistelmätuen korottaminen (Tennilä) 26,4

– työttömyysturvan peruspäivärahan

korottaminen 1.7. (Mustajärvi) 33

– taiteilija-apurahavuosien määrän nostaminen (Sirnö) 0,738

Elinkeinot, työllisyys, liikenne ja ympäristö 147,60

– uusiutuvan energian tukeminen (Tiusanen) 7

– junaliikenteen palveluostot (Tiusanen) 1,5

– perustienpito (Kangas) 50

– perusradanpito (Uotila) 40

– linja-autoliikenteen palveluostot (Kauppila) 3,1

– maakunnan kehittämisraha 5

– työllisyysmäärärahojen korottaminen (Puhjo) 30

– työttömien omatoimiavustus (Huotari) 7

– asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien

hankkiminen kirjastoille (Sirnö) 4

Kehitysyhteistyömäärärahan korottaminen luopumalla

Hornetien lisävarustelusta (Lapintie) 0

– siirretään Hornet-hävittäjien lisävarusteluun ehdotettu

määräraha kehitysyhteistyöhön eli vuosina 2004 – 2009

yhteensä 115 milj. euroa. (siirto ei lisää menoja)

Muutokset tuloissa

– rahoitettavat muutokset 747

– rahoitetaan luopumalla inflaation ylittävistä asteikkotarkistuksista

ja ansiotulovähennyksestä 747

– alkoholiveron alennuksen pienentäminen (ei otettu huomioon tässä) . . .

Tämän lisäksi tehdään perustelumuutokset aikanaan valiokunnassa perusparannuslainoihin, asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamisen tukemiseen ja asunto-osakeyhtiötalojen uustuotannon korkotukilainoitukseen.

_________

Veronkevennykset syövät pohjaa mahdollisuuksilta palvelujen ylläpitämiseen ja heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen ei vain välittömästi vaan ne ovat pohjana tulevina vuosina verokertymälle.

Verotulot vähenivät 1.7.2003 voimaan tulleen ylimääräisen verokevennyksen takia 295 ja vuonna 2004 ne vähenisivät hallituksen esityksessä 775 milj. euroa yli inflaation.

VASEMMISTOLIITON VAIHTOEHDON TAUSTAA

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tavoitteena on työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen sekä köyhyyden vähentäminen ja tuloerojen tasoittaminen. On todennäköistä, että työllisten määrä on vuonna 2004 keskimäärin tätä vuotta pienempi. Parempaan työllisyyteen voidaan päästä veronalennuksia tehokkaammin sillä, että pienituloisimpien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja nostetaan, asuntojen perusparantamista tuetaan ja kuntien taloudellista asemaa kohennetaan.

Pidämme hallituksen menojen rajoittamispolitiikkaa vääränä. Euromaita koskeva vakaus- ja kasvuso-pimus ei edellytä niin tiukkaa menosääntöä ja alijäämärajoitetta ja sen mukaisia menorajoituksia kuin mihin hallitus on päätynyt. Hallituksen oma menorajoitus vähentää lisätalousarvioihin käytettävissä olevia määrärahoja, mikä vaikeuttaa nopeaa reagoimista yllättäviin ongelmiin. Tiukka menosääntö yhdessä suurien ve-ronalennusten kanssa johtaa pahimmillaan menoleikkauksiin. Omassa vaihtoehdossamme lähdemme siitä, että Suomi noudattaa vakaus- ja kasvusopimusta, luopuu ylisuurista veronkevennyksistä ja lisää määrärahoja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen.

Hallituksen talousarvioesitys on asuntopolitiikan osalta ristiriidassa hallituksen kunnianhimoisen työllisyystavoitteen kanssa. Perusparannuslainojen myöntäminen lopetetaan ja myös asunto-osake-yhtiö – talojen perusparantamisen tuki lakkautetaan. Tämä johtaa väistämättä peruskorjausten vähe-nemiseen ja työpaikkojen menetyksiin erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Sosiaalisesta asuntotuotannosta on pidettävä kiinni ja hallitusohjelman lupaus aravajärjestelmän kilpailu-kykyisyydestä on lunastettava.

Hyvinvointipalvelut

Kansalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeitä ovat kunnan tarjoamat palvelut. Julkisilla palveluilla ja niiden kehittämisellä on myös tärkeä työllistävä ja työmarkkinoiden toimintaan osallistumista tukeva vaikutus. Julkisiin palveluihin panostamalla tuetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä julkisilla palveluilla on suuri merkitys naisten työssä käynnin mahdollistajana.

Kansallinen terveyshanke edellyttää myös kunnilta omaa panostusta. Sekä valtio että kunnat joutuvat antamaan lisärahoitusta myös kotihoidon tuen korottamiseen. Lisäksi kunnille tulee uutena tehtävä koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisen. Vaikka kuntien verotulot eivät kasva siten, että kunnat suoriutuisivat kasvavista velvoitteista, hallitus esittää, että valtionosuuksien indeksitarkistus tehdään vain osittaisena. Näin kuntien oma rahoitusvastuu kasvaa samalla kun kustannusten nousun korvaaminen jää vajaaksi. Tämä johtaa palvelujen heikentämiseen, jolloin yhä harvempi kunta tarjoaa kotona asuville vanhuksille välttämättömiä kotipalveluita. Myös odotusajat lääkärin vastaanotolle ja leikkaukseen venyvät.

Kuntien investoinnit laskevat rajusti kuntatalouden ahdingon takia. Esityksemme merkitsee sitä, että tällaisiin investointileikkauksiin ei ole tarvetta.

Kuntien talous on alijäämäinen koko kehyskauden ajan, vaikka valtionosuuksia lisätään ja veronkevennykset hyvitetään kunnille. Kuntien taloudenpidon lähtökohta ei voi olla alijäämäisyys, sillä kuntalain mukaan alijäämät on katettava. Hallituksen esittämästä valtionosuuksien lisäyksestä valtaosa on vain veronalennuksiin liittyvien tulomenetysten hyvittämistä kunnille eikä siten paranna kuntien asemaa.

Vasemmistoliiton esittämä ylisuuresta verokevennyksestä luopuminen merkitsee sitä, että valtionosuuksien indeksitarkistus voidaan suorittaa täysimääräisenä

Pidämme kansalaisten turvallisuutta tärkeänä asiana. Koulun keskeyttäneitä on autettava suorittamaan opinnot päätökseen, sillä se varmistaa heille paremman tulevaisuuden ja samalla ehkäisee tehokkaasti rikollisuutta. Siksi on tärkeää, että tuetaan nuorten oppimista, peruskoulun ja ammattivalmiuksien hankkimista. Ehdotuksemme kuntien taloudellisen aseman kohentamisesta antavatkin kunnille paremmat mahdollisuudet myös kehittää lastensuojelua, päihdehuoltoa ja mielenterveyspalveluja, mikä on omiaan vähentämään rikollisuutta. On lisäksi panostettava vankeinhoidon kehittämiseen parantamalla terveyspalveluja ja lisäämällä psykiatrista, päihde- ja huumekuntoutusta. Näin voidaan ehkäistä rikosten uusimista ja lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa sekä säästää aikaa myöten myös vankeinhoidon kustannuksissa.

Työllisyys, elinkeinojen kehittäminen ja ympäristö

Työllisyyden parantaminen veronkevennysten avulla on epävarmaa. Tehokkaampaa on lisätä vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten ostovoimaa ja satsata kuntien palvelujen parantamiseen. Myös työllisyysmäärärahoja ehdotamme lisättäväksi.

Suomalaisesta 30–54-vuotiaasta työvoimasta miltei 400 000 on vailla toisen asteen koulutusta. Pitkän aikavälin keino ratkaista rakennetyöttömyyttä on panostaminen heidän osaamisensa nostamiseen, sillä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien työmarkkinoille pääsy vaikeutuu jatkuvasti ja työssä olevien irtisanomisvaara on suuri. Koulutustason nostamiseen on laadittu osaamisen nosto-ohjelma. Noste-ohjelmaan tarvittaisiin 35 miljoonaa euroa, mutta siihen on varattu vain 18 milj. ja lisäksi viitataan lisärahoitusta suunnattavan eräiltä muilta aikuiskoulutuksen momenteilta. Ohjelman toteutus on varmistettava eduskunnan budjettikäsittelyn aikana.

Noste-ohjelman lisäksi on varauduttava tulevina vuosina nostamaan peruskoulutuksen tasoa sen sijaan, että määrärahoja supistetaan sitä mukaa kuin ikäluokat pienenevät. Myös tällä tavoin on vastattava ikääntymisen ja kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin.

Pidämme tärkeänä, että tie- ja raideliikenteelle myönnetään hallituksen esittämää enemmän määrä-rahoja. Liikenneverkkojen ja joukkoliikenteen laiminlyönti romuttaa alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon. Hallituksen esitys johtaa tuhansien bussivuorojen lopettamiseen ja kokonaisten rataosuuksien sulkemiseen. Se hidastaa liikenneturvallisuuden parantamista. Lisäksi liikennerajoitukset vaikeuttavat elinkeinoelämän toimintaa ja työllisyyttä.

On käynnistettävä palvelualojen innovaatioiden ja tuottavuuden kehittämisohjelma. Palveluita ei kehitä yksityistämällä julkisia palveluita vaan panostamalla yksityisten liike-elämälle ja kuluttajille suunnattujen palveluiden innovaatioihin. Tämä tulee ottaa huomioon myös hallituksen käynnistämässä yrittäjyyshankkeessa.

Tuoreet irtisanomiset kertovat, että elektroniikan ja myös perinteisiä konepajojen yksinkertainen komponenttien valmistus uhkaa siirtyä halvempien kustannusten maihin. Näihin rakenneongelmiin ei hallituksen veronkevennyslinja pure. Irtisanomisten ja lomautusten lisääntyminen estää hallituksen sadantuhannen lisätyöpaikan tavoitteen toteutumisen. Välittömien toimien lisäksi on välttämätöntä toteuttaa metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehitysohjelma yhteistyössä valtiovallan, työnantajien ja ammattiliittojen kanssa. Suomeen on saatava syntymään nykyistä laajempi järjestelmätoimittajien ja niitä tukevien erikoistuneiden alihankkijoiden verkosto. Tätä tavoitetta tulee tukea valtion tutkimus- ja kehityspanoksilla.

Hallituksen esitys joukkoliikenteen tuesta johtaa merkittäviin linja-auto- ja junavuorojen supistuksiin. Ympäristön kannalta on välttämätöntä, että joukkoliikenteen tuki pidetään sellaisena, että supistuksiin ei jouduta.

Hallitus esittää korotusta maakunnan kehittämisrahaan. Tämä korotus ei kuitenkaan korvaa niitä menetyksiä, mitä elinkeinotoiminnalle aiheutuu tie- ja rautatieverkon laiminlyönnistä eikä korvaa niitä työpaikkamenetyksiä, joita kuntatalouden ajaminen ahdinkoon aiheuttaa.

Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2004 ei enää myönnettäisi aravaperusparannuslainoja. Valtion tuki annettaisiin vain korkotukilainoina. Arava-asuntoja omistavissa yhteisöissä on kuitenkin sellaisia, jotka lainoille vaadittaviin vakuuksiin liittyvien syiden vuoksi eivät voi rahoittaa perusparannusta muulla kuin aravalainalla. Perusparantamisella on merkitystä myös muilla kuin voimakkaan väestön kasvun alueilla. Näistä syistä esitämme aikanaan perustelumuutosta valiokunnassa.

Vuoden 2002 tuloratkaisun yhteydessä sovittu asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen korkotukilainoituksen hallitus esittää lopetettavaksi. Vain vuoden käytössä ollutta järjestelmää ei ole perusteltua lopettaa, sillä asuntokannan ylläpitäminen on perusteltua.

Asumisen korjaus- ja energia-avustusten määrärahaa hallitus esittää pienennettäväksi. Valiokuntakäsittelyn yhteydessä määrärahaa on syytä korottaa.

Esitämme korotettavaksi energiatukea, jota käytetään energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi.

Ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja kerätään valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna runsaat 4,6 miljardia euroa eli 12,4 prosenttia budjetin loppusummasta. Vuodesta 2003 verojen arvioitu tuotto nousee 310 miljoonaa euroa. Tuotot lisääntyvät, sillä energiaan ja autoiluun liittyvien verojen kertymä on autoiluun liittyvän verokannan alenemisesta huolimatta kasvanut. Ympäristöön liittyvät verot kohdistuvat eniten energian käyttöön. Energiaverojen osuus kokonaissummasta on ensi vuonna 65 prosenttia. Muita suuria veroja ovat autovero, vuotuinen ajoneuvovero eli ns. auton käyttömaksu ja dieselvero.

Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa. Polttoaineveron korottaminen lisää valtion verotuottoja, mutta ei sen sijaan käytännössä vaikuta polttoaineen kulutukseen, ellei sitten korotus ole sosiaalisesti ja aluepoliittisesti kestämättömän korkea. Suomalaisella verotuksella ei maamme autokannan pienuuden tähden ole vaikutusta uusien autojen ominaiskulutukseen, sillä omat veroratkaisumme eivät ohjaa autoteollisuuden kehitystä. Jotta autoteollisuuden ratkaisuihin voitaisiin vaikuttaa, on pyrittävä koko EU:n kattaviin energiaveroratkaisuihin.

Me asetamme ympäristöverotuksessa ohjaavuuden tuottotavoitteen edelle. Ympäristöveroja on säädettävä siten, että ne ohjaavat siirtymään haitallisista toiminnoista vähemmän haitallisiin. Ohjaavan luonteensa vuoksi ympäristöverot eivät mielestämme sovellu hyvinvointivaltion pitkäjänteiseen rahoittamiseen, sillä tehokas ja käyttäytymistä muuttava ympäristövero ei tuottaisi valtiolle pysyvää tuloa. Vero, joka tuottaa pysyvästi tuloa eikä vaikuta käyttäytymiseen, on tyypillinen kulutus- tai panosvero, jota on arvioitava sellaisenaan. Ympäristöverojen merkitys on kuitenkin kestävän kehityksen tukemisessa ja ympäristönsuojelun edistämisessä, ei verontuoton lähteenä. Verojen säätämisessä on otettava huomioon alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä tulonjakovaikutukset.

Oikeudenmukaisuus kotimaassa ja kansainvälisesti

Veronkevennyksistä luopumalla Vasemmistoliitto haluaa rahoittaa oikeudenmukaisuuden toteutumista kotimaassa:

– että lapsilisä ei vähennä toimeentulotukea ensimmäisen lapsen osalta

– että toimeentulotuen 7 %:n omavastuu poistetaan

– että opintososiaalisia etuuksia parannetaan (opintorahan tasokorotus, asumislisän ympärivuotistaminen ja asumisnormin korottaminen)

– että kansaneläkkeeseen tehdään 18 euron tasokorotus

– että minimiäitiyspäivärahaa korotetaan ja

– että työttömien asemaa parannetaan korottamalla peruspäivärahaa ja yhdistelmätukea.

Kansainvälisestä oikeudenmukaisuudesta voimme huolehtia luopumalla Hornet-hävittäjien lisävarustelusta. Tällöin voimme osoittaa kehitysyhteistyöhön vuosina 2004 – 2009 yhteensä 115 milj. euroa lisää. Euroopassa ei ole näköpiirissä sellaista sotilaallista uhkaa, että se edellyttäisi Hornetien lisävarustamista. Sen sijaan on välttämätöntä panostaa kehitysyhteistyöhön. Sen lisäksi maailmankaupassa tulee pyrkiä kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden näkökulmasta nykyistä tasapainoisempiin ratkaisuihin. Näin olemme osaltamme poistamassa epävakautta ja turvallisuusuhkia synnyttäviä tekijöitä maailmasta.

Rahoituksesta

Valtiontalouden liikkumavaran kapeuden ja peruspalvelujen ja tulonsiirtojen lisärahoitustarpeen takia Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsoo, että suuret verokevennykset eivät ole perusteltuja.

Tuloverotukseen tulee tehdä inflaatiotarkistukset niin, että ansiotulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy. Muilta osin tuloverotusta voidaan mielestämme keventää vasta sitten, kun työllisyyden paraneminen luo talouteen lisää liikkumavaraa.

Luopumalla inflaation ylittävistä verokevennyksistä voidaan toteuttaa monet keskeiset oikeudenmukaisuutta lisäävät ja kansalaisten arjen sujuvuutta parantavat uudistukset. Samalla voidaan lisätä kuntien käytössä olevia varoja niin, että ne kykenevät huolehtimaan myös omasta osuudestaan kansallisen terveysohjelman ja hoitotakuun toteuttamisessa.

Katsomme, että alkoholiveroa ei tule keventää niin paljon kuin hallitus esittää.

Kun ehdotamme, että kunnilta ei viedä hallituksen esittämällä kunnallisverotuksen kevennyksellä 357 milj. euroa, niin tämän suuruinen kuntien saaman verokompensaatio tarve poistuu. Esitämme, että kunnille jätetään kuitenkin osa tästä summasta indeksikorotusten maksamiseksi täysimääräisesti ja kuntien taloudellisen aseman parantamiseksi niin, että ne kykenevät huolehtimaan palveluista. Tämän lisäksi esitämme yhtiöveron jako-osuutta muutettavaksi niin, että valtion osuutta pienennetään 1 prosenttiyksikköä kuntien hyväksi. Näin olleen kuntien käytettäväksi tulee palveluihin noin 300 milj. euroa lisää.