Tietotori – Osallistu ja vaikuta

oikeudenmukaisempaan suomeen


	Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä: Oikeudenmukaisempaan Suomeen Suomesta on tullut entistä eriarvoisempi ja kovempi.. Eriarvoisuus näkyy myös työelämässä ja irtisano-misissa. Ostovoiman kasvu on Suomessa viime vuosina painottunut entistä selvemmin ja entistä enemmän kaik-kein hyvätuloisimpiin väestöryhmiin. Tavallisen kansalaisen ostovoiman kasvu tukisi kuitenkin työlli-syyttä paremmin kuin suurituloisimman väestönosan tulojen kasvu. Hallitus ei ole hillinnyt tuloerojen kasvua. Päinvastoin hallituksen toimintaa on leimannut suoranainen piittaamattomuus eriarvoisuudesta. Suomalaisesta yhteiskunnasta olisi ollut mahdollista tehdä oikeudenmukaisempi, jos se työ olisi aloitettu vaalikauden alusta. Suomi on vauraampi kuin koskaan. Kysymys on siitä, jaetaanko tästä vauraudesta jotakin myös niille, jotka eniten tarvitsevat. On parannettava lapsiperheiden, opiskelijoiden, eläkeläisten ja työmarkkinatukea saavien toimeentuloa korottamalla perusetuuksia. Lapsilisä on tehtävä toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi. Opintorahan 40 euron tasokorotus on hy-vin perusteltu. Viisi euroa kansaneläkkeeseen ei riitä. Vähintään kahdenkymmenen euron tasokorotus toisi lisän paitsi pelkkää kansaneläkettä saaville, myös huomattavalle osalle työeläkettä saavia. Epäoikeu-denmukaiset eläkeindeksit on korjattava. Vanhusten palvelujen turvaamiseksi tarvitaan erityinen vanhus-palvelulaki, johon sisältyy palvelutakuu. Oikeudenmukaisuus edellyttää pienimpiä tuloja koskevan verotuksen korjaamista. Kyse on tällöin sekä palkkatuloista että useista etuustuloista. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen auttaisi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. Usean suuren tiehankkeen käynnistämisestä huolimatta tie- ja rataverkko rapautuu ellei liikenteen määrä-rahoihin tehdä tasokorotusta. Vasemmistoliitto korostaa, että kansalaisten ja ilmastonmuutoksen torjumi-sen kannalta olisi tärkeää, että valtio tukisi myös suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Rajoitustoimien asemasta tarvitaan kannusteita joukkoliikenteen käytölle ja siinä tärkeä sija on edullisuudella, kattavuu-della ja vuorotiheydellä. Muuttoavustus ei ole paras tapa auttaa työn ja tekijän kohtaamista. Maakunnan kehittämisrahaan tarvitaan korotus ja panostusta muuhunkin alueiden kehittämiseen tulee lisätä, mikä tukisi työn löytämistä kotiseu-dulla.. Työskentelyä etäällä kotiseudulta voidaan edistää myös tukemalla käyntejä kotona. Opposition paineen ja monen kunnan kohduttoman tilanteen takia, hallitus suostuu maksamaan kuntien pakkolainan jo ensi vuonna. Kertaeränä e ei vielä poista kuntien ahdinkoa eikä takaa kansalaisten palvelu-ja. Niinpä hallitus kasvattaa edelleen valtionosuuksien kustannustarkistuksista kertyvää vajetta, suostu-malla vain alimitoitettuun indeksitarkistukseen. Hallitus leikkaa myös toistamiseen ahdinkokuntien har-kinnanvaraista avustamista, vaikka sitä pitäisi lisätä. Suomen on vastattava Itämeren suojeluohjelman sitoumuksista ja taattava ohjelman toteuttamisen rahoitus. Kansainvälinen oikeudenmukaisuus edellyttää Suomen kehitysyhteistyöpanoksen lisäämistä.