Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Matalapalkkatuesta

Vasemmistoliiton tiedote 14.4.2007


Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen:
NUORTEN MATALAPALKKATUKI JOHTAISI KAHDEN KERROKSEN TYÖMARKKINOIHIN

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhosen mukaan porvaripuolueiden keinot nuorten työllistymisen tukemiseen johtaisivat vain eriarvoistumisen jatkuvaan kasvuun ja kahden kerroksen työmarkkinoihin. Korhonen puhui lauantaina Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa Hauholla.

- Jos tuki suunnattaisiin alle 26-vuotiaille työntekijöille, jäädyttäisi se nuorten palkkakehitystä, koska tuki olisi suurin uusien, vasta alalle tulevien työntekijöiden taulukkopalkoissa. Näyttöä siitä, että tuki merkittävästi parantaisi nuorten työllisyyttä, ei ole. Yrittäjät itse ovat ilmoittaneet työllistämisen suurimmaksi esteeksi tällä hetkellä koulutetun työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Korhosen mukaan nuorille onkin vihdoin annettava kunnon mahdollisuus kouluttautumiseen. Tämän takia toisen asteen opiskelijoiden opintoraha on nostettava korkeakouluopiskelijoiden tasolle ja kaikkien opintorahaan tulee tehdä 15 prosentin korotus.

- Mikäli nuorten työllistämiseen halutaan oikeasti vaikuttaa, on panostettava koulutukseen, ennen muuta ammatillisen koulutukseen kehittämiseen. Vasemmistoliiton ennen vaaleja tekemä esitys lukion ja ammattikoulun raja-aitojen murtamisesta tarjoaa hyvän pohjan nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.

Korhosen mukaan myös porvaripuolueiden korkeakoulunäkemykset eliittiyliopiston luomisesta eivät viesti järin tasa-arvoisista näkemyksistä.

- Porvarihallituksen tyylin mukaisesti keskeisenä tavoitteena on eliitti- ja huippuyliopistojen kehittäminen.
Vasemmistoliitto kannattaa Suomelle perinteistä tasa-arvoista yliopistopolitiikkaa, jonka varassa Suomen menestystarina on luotu.

- Yliopistoista ei myöskään pidä tehdä eliitin yliopistoja supistamalla sisäänottoa maisteritason koulutukseen ja heikentämällä joidenkin tieteenalojen mahdollisuuksia vetoamalla lyhyen tähtäimen kustannustehottomuuteen.

Korhosen mukaan varmaa on myös se, että hallitusohjelmaan tullaan kirjaamaan myös porvarihallituksen arvoja kuvaavia tavoitteita, jotka näkyvät vahvasti turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

- Kokoomus ilmaisi jo ennen hallitusneuvotteluja halunsa viedä Suomi "etukenossa" lähemmäksi Natoa, ja kumpikin päähallituspuolueista on ollut halukas myös kasvattamaan puolustusmäärärahoja. Olisi kuitenkin kohtuullista, että samalla kun vaaditaan puolustusmäärärahojen korottamista, todetaan ne tarpeet tai uhat, jotka tätä edellyttävät.

Korhonen painottaa, että puolueet ovat yksimielisesti todenneet, että tällainen kartoitus tehdään vaalien jälkeen laadittavan puolustuspoliittisen selonteon muodossa. Vasta tämän jälkeen on hänen mukaansa oikea aika päättää puolustusmäärärahojen korotus- tai leikkaustarpeesta.

- Sotilaallisella liittoutumattomuudella on Suomen kansan laaja kannatus. Mikäli uuden hallitusohjelman turvallisuuspoliittisessa osiossa ei sotilaallisen liittoutumattomuuden peruslähtökohtaa selvästi todeta, merkitsee se askelta liittoutumisen suuntaan. Natoon liittyminen ei kuitenkaan ole nyt sen enempää kuin ennenkään millään lailla ajankohtaista tai millään asiasyyllä perusteltavissa.