Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Pääkaupunkiseudun kirjastolaitos

HELMET – pääkaupunkiseudun kirjastolaitos?

Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojärjestelmä ja kirjastojen yhteistyö on saanut paljon kiitosta ja on kiitoksensa täysin ansainnut.  Asiakkailla on käytössä koko pääkaupunkiseudun kirjavalikoima ja internetjärjestelmä toimii kiitettävästi. Toimintojen ja hankintojen keskittäminen on tuonut kaupungeille riihikuivaa rahaa.

Kirjastoyhteistyö on hyvä esimerkki siitä mitä työlleen omistautunut ja ammattitaitoinen henkilöstö saa yhteistyöllä aikaan. Kirjastojärjestelmä on myös esimerkki siitä mitä yhteistyö pääkaupunkiseudulla voi parhaimmillaan olla. Se on  edelläkävijä, jota myös muut yli kuntarajojen kehittyvät toiminnot seuraavat.

On vain käynyt niin, että järjestelmä on ajanut ohi poliittisen päätöksenteon. Esim. kirjastojen johtajat määrittävät asukaskohtaisen aineistorahan tason. He tuovat asian jäsenkuntien lautakuntiin. Sanovat, että näin on sovittu, tämä on yhteinen taso. Voi käydä jopa niin, että kolme kaupunkia on jo päättänyt esitetyllä tavalla.

Tai kirjaston johtajat päättävät isosta yhteishankinnasta. Kilpailuttavat ja tuovat lautakuntiin. Mitä päätösvaltaa jää lautakunnille, jos asia on jo päätetty muissa kaupungeissa? Ovatko poliitikot osallistuneet riittävästi valmisteluun? En arvostele kirjaston johtajia, vaan kerron vain miten systeemi pelaa.

Kirjastoilla voisi olla ylikunnallinen johtoelin. Mutta miten käy, kun jokaisen kaupungin edustajalle sanotaan, että tämä on budjetin maksimitaso, josta et saa antaa periksi. Miten käy yhteistyön? Mitä tapahtuu jos yksi kaupunki irtautuu budjettisovusta?

On myös esitetty, että asetetaan tavoitekriteerejä; laadullisia ja määrällisiä. Ne määrittäisivät budjettitason. Tämä kahlitsisi järjestelmän joustavuuden ja kehityskyvyn. Kun kuitenkin kaupunkimme ja lähiömme eroavat paljon väestörakenteeltaan, pitäisi kriteerien olla liian yleisellä tasolla, että ne eivät vaikuttaisi toimintaan tai saattaisivat kahlita joissain tapauksissa liikaa.

Ehkä paras ratkaisu on kuntaliitto, jolla on oma päätöksenteko a’ la HUS. Se tekisi oman budjetin, joka jyvitettäisiin jäsenkunnille.  Mutta vain ja ainoastaan kaupunkien tasavertaisuuden pohjalta. Edelliset hallintokeskustelut kaatuivat Helsingin valtavaateisiin.

Kuntaliiton perustamisen osalta on esitetty myös, että Helsinki rakentaisi kirjastoja ja muut näivettyisivät. Esimerkkinä on käytetty Helsingin pääkirjastohanketta. Se on huono esimerkki. Siitä tulisi kansalliskirjasto, joka keskustassa sijaitsevana palvelisi myös Espoota ja Vantaata.

Uusien kirjastojen rakentamiselle on helppo luoda objektiiviset kriteerit, joten sekään ei aiheuta kaupunkien välistä epätasa-arvoa. Muutenhan kaikki on jo yhteistä ja kuntarajoilla ei ole mitään merkitystä.

Juhani Hakala
Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja