Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Re: Innovaatioita


	Veli-Matti Hurskainen writes: Helsingin kirkon liepeille perustetaan hallinnollisella ja poliittis-taloudellisella päätöksellä innovaatioyliopisto. Huippuyliopistonkin sen kerrotaan sitten joskus olevan, noin vaan päätetään siitä, mihin päästäkseen toiset ovat joutuneet tekemään töitä pitkäänkin, jotkut satoja vuosia. Vaan mikä se tekee tästä luomuksesta innovatiivisen ja vielä huipunkin? Pelkkä yhteinen hallinto ei eri toimijoiden innovatiivisuutta lisänne, ettei vain vähentäisi. Tiedetäänhän, että kameli on komitean suunnittelema hevonen. Vai arvellaanko tutkijoiden olevan rahasta ajattelijoita. Satsataanhan tähän innovointiin meidän kaikkien yhteistä rahaa massiiviset 500.000.000 € ja sponsoreiden tuki siihen päälle. Millä tavoin raha lisää innovointikykyä. Onko esimerkiksi Teknillisen Korkeakoulun opetus nyt huonoa, koska ei ole varaa palkata kunnon opettajia. Ja ovatko oikein hyvin opetetut innovatiivisia. Kirjailija Erno Paasilinna totesi joskus, että ainoita oppineita ovat itse oppineet, muut ovat opetettuja. Eiköhän vaan sama päde innovointikykyynkin. Olisiko sittenkin olemassa jopa tehokkaampia vaihtoehtoja tällaiselle keskitetylle käenpojalle. Voitaisiin esimerkiksi kehittää koko maan kattavia verkostoja ja niiden pieniä soluja. Jälkimmäiset toimisivat jossain ajassa ja paikassa, laajemmat verkostot pääosin virtuaalimaailmassa, tietoverkoissa. Tieto-, tutkimus- ja kehitysresursseja voisi ja pitäisi ohjata myös tähän ympäristöön. Solut ja niiden jäsenet voisivat kuulua samanaikaisesti useisiin osaverkostoihin limittäin ja lomittain. Muodostuvat virtuaaliyhteisöt ja -organisaatiot olisivat sitten tarvittavien tukitoimien kohteita. Suosittaisiin yhteisöjä, jotka muodostuvat asuin- ja työpaikan, osaamisen ja kiinnostuksen, yhteisen liikeidean jne perusteella. Tällaiset yhteisöt, verkostojen solut, ovat luonnostaan innovatiivisia, tehokkaita, tuottavia. Kun Helsingin kirkolle ei kuitenkaan ihan määrättömästi väkeä mahdu, toisi tuollainen verkostomalli innovoinnin piiriin koko maan parhaat aivot. Vai ajateltaneenko, että ne joka tapauksessa asustavat Otaniemi – Senaatintori -akselilla. Maakuntayliopistoja, ei-akateemisista piireistä puhumattakaan, ei kaivata terävää kärkeä tylpistämään. Näiden mallien yksi merkittävä ero on, että verkostoille ei voi antaa aikaan ja budjettiin sidottua tuotekehitystehtävää kun sen sijaan sponsori voi näin tehdä omalle tutkimuslaitokselleen, innovaatioyliopistolle. Ehkäpä juuri tämä ero kertoo, mistä huippuyliopistossa on kyse... Tutkimusryhmät järjestävät korkean paikan leirejä saadakseen ajatuksen kulkemaan. Innovaatiotutkija Pekka Himanen on korostanut yhteisöjen ja innovatiivisten ympäristöjen merkitystä. Kiintoisaa olisi kuulla / lukea, millaisia ympäristöjä ja/tai yhteisöjä täällä pidetään innovatiivisina tai vähän laajemmin, luovina. Voisiko sellainen parhaimmillaan olla esimerkiksi tämä verkkoyhteisö. VmH Tämä on maamme sivistyksen tulevaisuuden kannalta todella suuri periaatteellinen hanke. Puheenvuorostasi olisi aihetta puuttua moneenkin kohtaan. Hanke etenee nyt huolestuttavaan suuntaan. Jukka Kivi