Tietotori – Osallistu ja vaikuta

EU:n uudistussopimus


	Lissabonissa on juuri päästy yhteisymmärrykseen EU:n uudistussopimuksesta. Se on uusi nimi perustuslaille. Poliittinen eliitti on päättänyt, että kansa ei saa sanoa mielipidettään tästä perustuslaista. Ranskalaiset ja hollantilaiset äänestivät väärin edellisellä kierroksella. Kansanäänestyksiä ei nyt järjestetä. Britit tosin saattavat olla tottelemattomia. Perustuslain pätevyydelle pidetään kansainvälisessä oikeudessa miniminä kansan enemmistön yleisissä, vapaissa vaaleissa osoitettua hyväksymistä. EU:n johtoeliitti aikoo nyt poiketa tästä periaatteesta. Suomen osalta kaikkien meidän mielipiteemme oli yhtä kuin Matti Vanhasen mielipide. Tähän kokoukseen edes presidentille ei järjestynyt lautasta. Päätetty sopimus tosin pitää vielä ratifioida kaikissa jäsenmaissa. Meillähän eduskunta kiirehti sen tekemään jo vuosi sitten – tietämättä mistä päätti. Puolueista vain vasemmistoliitto ja perussuomalaiset haluavat kansanäänestystä. Uusi sopimus perustaa liittovaltion presidentteineen kaikkineen. Siirrymme lopullisesti pelkäksi pieneksi koilliseksi osavaltioksi. Periferiaksi. Tästä emme päättäneet 1995 ”kyllä/ei” -äänestyksessä. Toisin kuin sopimuksen markkinointipuheissa on kerrottu, se ei lisää kansallisten parlamenttien eikä EU-parlamentin valtaa. Syvä demokratiavaje säilyy. EU-parlamentti ei voi tehdä lakialoitteita. Lainsäädäntövalta on komissiolla eivätkä kansalliset parlamentit eivät voi vaikuttaa EU-lakien valmisteluun millään tavalla taikka jälkikäteen hyväksyä tai hylätä lakeja. EU-lait ovat puolestaan meidän kansallista lainsäädäntöämme ylempiä. Keskuspankki säilyy parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella ja voi jatkaa kansainvälisen suurpääoman uusliberalismin edistämistoimiaan. Uudistussopimus yllyttää asevarusteluun: "jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan". Sopimus sitoo EU-valtiot USAn maailman ja öljyn valloitussotiin ”terrorismin vastaisen taistelun” nimissä. Militarisoituminen tekee EU:sta asiallisesti sotilasliiton. Uusi perussopimus on kertoman mukaan niin monimutkainen, ettei sitä ymmärrä kokonaan kukaan. Sellainen sitten hyväksyttiin. Muutoksia halunneet maat löytävät sieltä omat yksityiskohtansa ja poikkeuksensa. Muut tyytyvät myötäilyyn. Jos kukaan ei ymmärrä, miten päätöksentekijät tiesivät, mistä päättivät? Jos välittivät. ”Neuvottelut” muistuttivat ainakin tulokseltaan Paasikiven aikanaan Moskovassa käymiä. Käytiin kuulemassa ohjeet. Olisiko toinen lautanen auttanut, tiedä häntä. Tulos kuitenkin on yhtä huono. Tosin nyt luovutetaan taistelutta. No, se siitä sitten. Yhdeksänkymmentä vuotta valtiollista itsenäisyyttä. Vaikka useimmille meistä taitaa riittää oman pienen kunnan säilyttäminen ja sen demokraattinen, ”itsenäinen” päätöksenteko, sitä kuitenkin kaipaisi jonkinlaista alkeellista demokratiaa myös valtion tasolle. EU ei sitä kuitenkaan tarjoa. Tämä toive siitä huolimatta, että poliittinen päätöksenteko on globaalille taloudelle alisteista. VmH