Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Transito-liikenne

Suomen kautta Venäjälle kulkevan ns. transito-liikenteen laskeskellaan tuottavan Suomessa toimiville yrityksille noin 270 miljoonaa euroa vuodessa. Sen selvittäminen, mikä osuus tuosta rahasta jää Suomeen vaatisi liian paljon ajankäyttöä. Osa yrityksistä (mm. suuret huolintayhtiöt) on kuitenkin ulkomaisessa, mm. venäläisessä omistuksessa. Itse kuljetuksistahan jo noin 90% hoidetaan venäläisellä kalustolla. Suomeen jää varmasti merkittävä osa tuotoista, maksetaanhan niistä osa palkkoinakin. Tässä lieneekin pääsyy siihen, että tuon toiminnan kustannuksia ei mielellään esitetä. Yksittäiset satamat esittelevät kyllä taseitaan ja näyttävät uskovan tämän toiminnan jatkuvan loputtomiin, niin suuria ovat investoinnit. Valtion puolella kustannuksista vaietaan. Vaikutukset tieinvestointeihin ja kunnossapitoon on helppo peittää kotimaisella ja esimerkiksi matkailun henkilöliikenteellä. Asiaa selvitellessä saa vaikutelman, että todellista kansantalouden nettotasetta näistä kuljetuksista ei haluta julkisuuteen.

Merikuljetus on ylivoimaisesti edullisin ja ympäristöystävällisin kuljetusmuoto. Seuraavana tulee, aika kaukana rautatiekuljetus ja sen jälkeen, hyvin kaukana maantiekuljetus. Miksi sitten venäläisten autolaivat käännetään Hangon satamaan eikä ajeta niitä venäläisiin satamiin? Kyse on satamakapasiteetista.  Ja jälleen rahasta. Venäläisille on tällä hetkellä tuottoisampaa investoida öljysatamiin kuin tavarasatamiin. Tämä Suomessa pitäisi ymmärtää kun tehdään satama- ja tieinvestointeja. On vain ajan kysymys kun Venäjän Suomenlahden öljysatamatamien kapasiteetti riittää ja investointeja aletaan kohdistamaan myös tavarasatamiin. Paineet tähän ovat nyt pienet, koska kuljetukset Suomen kautta ovat halpoja. Meillä ei peritä tietulleja eikä kauttakulkumaksuja ja venäläiset saavat itse vapaasti hoitaa kuljetuksen.

Ympäristön kannalta, joka on meillä edelleen valitettavan harvinainen näkökulma, on päivänselvää, että tuossa transito-liikenteessä ei ole järjen hiventäkään. Muutaman sadan viimeisen kilometrin kuljetus aiheuttaa monikymmenkertaiset ilmastopäästöt koko muuhun kuljetusmatkaan nähden. Hallitus, ainakin sen vihreä siipi, kehuu ensi vuoden budjettiaan ympäristöbudjetiksi. Kuitenkin siihen ollaan sisällyttämässä ilman saastuttamista tukevaa rekkaparkkia Vaalimaan raja-aseman läheisyyteen. Tämä lyhytnäköisen busineksenteon kiihdyttämiseksi. Tällainen maallikko voisi väittää ettei tuo ole kestävää kehitystä eivätkä Suomen hiilidioksidipäästöt vähene tuolla menolla 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kuten virallinen tavoite on. Varsinkin kun tuo rekkaparkki on ”kädenväännön” tulos ja investointina siis pois muista liikenneinvestoinneista, parhaimmillaan ratahankkeista.

Jos Suomessa (ja EU:ssa) olisi vastuullisia päättäjiä ja pääomasijoittajia, rakennettaisiin Suomenlahden itäpäähän, mahdollisimman lähelle Pietaria, parhaillaan ”suomalaissatamaa”, jolla korvattaisiin transito-liikenne. Rakennettaisiin samalla alusta pitkäjänteiselle liiketoiminnan kehittämiselle. Suomalaiset laivanvarustajat voisivat lisätä konttitonnistoaan (Suomenlahti jäätyy edelleen ja jäissä kulkuun tarvitaan erityisosaamista), huolinta-, ahtaus- ja muut satamapalveluyritykset saisivat uuden markkinan jne. Samalla Suomen kansantaloudesta vapautuisi investointivaraa vaikkapa oman rataverkon kunnostukseen ja kehittämiseen, jolla puolestaan voitaisiin siirtää kotimaisia kuljetuksia maanteiltä rautateille. Kun transito-liikenteen päästöt pääosin poistuisivat olisi näillä toimenpiteillä varsin huomattava vaikutus sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen että Suomen kansantalouteen. Eikä businesmaailmakaan kärsisi.

VmH