Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Re(9): EU:n maataloustuet irti tuotannost

Tuula Hölttä writes:
Eikö EU huomioi millään tavalla Suomen kylmempiä  sääolosuhteita.

Ainoa minun tiedossani oleva EU:n huomionosoitus Suomen poikkeuksellisia olosuhteita kohtaan on viljan kuivatustuki. Sen suuruus lienee siinä 20 euroa/tn (tai 10 vanhaa penniä/kg).  Muutoin mitään poikkeussääntöjä (141 artiklaa lukuunottamatta) ei Suomeen sovelleta. Nyt neuvottelujen alla on juuri 141 artiklan mukainen tuki, joka koskee lähinnä Etelä-Suomen karjatiloja ja kasvihuoneviljelijöitä. Sopimus on katkolla vuoden vaihteessa ja EU -haluaisi päästä eroon koko pykälästä, joka kuitenkin on elinehto ko. tuotantosuunnille.

Ja kyseessä on kuitenkin ymmärtääkseni kokonaan oikeudesta maksaa tukea kansallisista eli Suomen omista budjettivaroista. Eli EU:lle taloudellisessa mielessä kyse on +-0 ratkaisusta mutta poliittinen paine estää tuen maksaminen on kova.

EU:n tukiin liittyy sellainenkin erityispiirre, että suurinta tukea maksetaan sinne missä on myös korkeimmat satotasot:

"Unionin maatalouspolitiikassa keskeiset suorat hehtaari- ja eläintuet suosivat  EU:n voimaperäisimpiä tuotantoalueita. Suoran hehtaarituen laskentaperusteet merkitsevät sitä, että tuki on korkein niillä alueilla, joilla viljakasvien satotasokin on korkein."

Tämän seurauksena Suomessa joudutaan turvautumaan kansallisesti rahoitettuun tukeen poikkeuksellisen voimakkaasti. Mikä ei varmasti ole veronmaksajillekaan mieleen!

Täällä saadaan viljasta vain yksi sato vuodessa,

josta maksetaan vain ja ainoastaan se mitä Keski-Eurooppalaisesta viljastakin. Eli mitään kotimaisuusbonuksia ei suomalaisille viljelijöille makseta tuottajahinnoissa. Hyvä jos saa edes siihen hintaan kaupaksi, esim. kotimainen lampaanlihan tuotanto on EU:n aikana romahtanut kun suuret teurastamot eivät lampaita enää yksinkertaisesti huoli omia prosessejaan sotkemaan.

Missä viipyy suomalainen luomu-tukku- ja -vähittäiskauppa, jonka asiakkaiksi voisivat siirtyä sellaiset, jotka haluavat tietää varmasti, mitä suuhunsa laittavat.

Luomusta on viime aikoina kirjoitettu hyvin negatiiviseen sävyyn. Minun mielipiteeni on se, että luomu astuu niin suuren rahan varpaille, että sille ei suoda olemassaolon oikeutusta. Tai jos suodaan niin se lokeroidaan lähinnä risupartaveikkojen ja villapaitakansan horinoiksi. Samalla luomu leimataan mennen tullen vanhakantaiseksi ja epäonnistumaan tuomituksi tuotantosuunnaksi. Ymmärtääkseni ainakin jotkut kuluttajat kuitenkin ihan oikeasti olisivat luomutuotteita valmiita ostamaan. Nyt kuitenkin esim. luomusianlihan tuotanto on vaakalaudalla; jos joulusesonkina luomusianlihan myynti jatkaa takkuamistaan niin Suomen suurin luomulihan jalostaja uhkaa lopettaa koko luomusianlihan jalostuksen.

t. Esa