Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Re(4): Energialähteiden kannattavuus


	Erkki Hatakka writes: Oiskohan energiapajusta teollisuuden perusvoimaksi ydinvoiman sijasta? ”Teollisuuden perusvoima” on sähkön osalta (siitähän ydinvoimassa on kyse) ihan sitä samaa sähköä, jota tulee itse kunkin töpselistä. Ja tuotantoon pätevät aivan samat periaatteet. Teollisuus on suurin sähkön kuluttaja, mutta myös suuri tuottaja. Metsäteollisuus on energian suhteen suunnilleen omavarainen, paperi- ja massateollisuus jopa ylijäämäinen. Varsinainen sähkörosvo on raskas metalliteollisuus, jota meillä on lopultakin varsin vähän. Suhteessa vaikkapa työllistävyyteensä nähden sen sähkönkulutus on kohtuutonta. Me kaikki kuluttajat subventoimme jatkuvasti metalliteollisuuden kustannuksia, teollisuushan saa sähkönsä meitä taviksia halvemmalla. Mistään energianlähteestä ei yksin ole sähköntuotannon perustaksi, ei myöskään ydinvoimasta. Energiapaju oli vain esimerkki, jolla yritin valaista erilaista kannattavuuskäsitystä. Mutta ainahan voidaan tarkoitushakuisesti irrottaa asioita yhteyksistään. Energiahuolto on rakennettava laajan uusiutuvien energianlähteiden valikoiman (maa, kasvikunta, vesi, ilma, aurinko), hajautetun tuotannon ja energian kulutuksen vähentämisen varaan. Ydinvoiman tuottamisessa ei saastuteta ilmaa läheskään niin paljon kuin kivihiilellä ja öljyllä energiaa tuotettaessa. Totta, ei kai tätä ole kukaan koskaan kiistänytkään. Mikään muu tekijä sen sijaan ei puolla ydinvoimaa ja energiahuoltoa on katsottava kokonaisuutena, kansantalouden kannalta eikä kapeasti ja lyhytjänteisesti teollisuuden omistajien kannalta. Ja taitaa turpeen käytöstä olla kanssa melkoiset päästötö? Kyllä. Nykymuotoinen turpeen käyttö on ilmastolle vahingollista. Turpeen tuotannossa soilta vapautuu suuret määrät metaania ja turpeen poltossa hiilidioksidia. Lisäksi tuotannossa ja kuljetuksissa käytetään paljon öljyä. Turpeesta saisi menetelmiä muuttamalla hiilen suhteen neutraalin tai jopa hiiltä ilmasta vähentävän energianlähteen, mutta se vaatisi energiayhtiöiltä pieniä satsauksia, joita ne eivät tietenkään vapaaehtoisesti tee. Voittoa tulee nykymenetelmilläkin. Kyllä energian hinnan merkittävä nousu olisi yksi tekijä lisää työntämässä energiainteesivisia tuotantolaitoksia pois Suomesta lähemmäksi markkinoita. Ja taas menisi tuottavan työn työpaikkoja. Siksi ymmärrän niitä Pohjanmaan kuntia, jotka havittelevat Finnoteknon tms.ydinvoimalaitoksia alueelleen. Ainahan EK jostain itkee. Palkoista, veroista, raaka-aineista ja nyt tällä kertaa taas sähkön hinnasta. Jos EK:a uskoisi, tuotannon tulisi olla ilmaista, että se ”kannattaisi”. Sen sijaan Etelärannassa aktiivisesti ”unohdetaan” massiiviset tuet, ilmainen työvoiman, osaajien koulutus, lähes ilmainen tutkimustuki ja työvoiman hyvinvointipalvelut. Näitä käytetään röyhkeästi hyväksi. Esimerkiksi Nokian tuotekehitystä on edelleen merkittävästi Suomessa edellä mainituista syistä, mutta lähes koko Nokian tuotanto on siellä, missä työvoimaa voi vielä siirtomaaisännän tavoin riistää. Nokia on ollut pitkään esimerkiksi suurin TEKESin tukien saaja. Ja Nokian omistavat yli 90 prosenttisesti muut kuin suomalaiset tahot. Ja mitä tulee nykyisten ydinvoimalaitosten omistajiin, lienevät valtio-omisteiset yhtiöt Loviisan suunnalla keskeisessä asemassa? Jos taas vähän nostetaan katsetta, eikä saivarrella, niin havaitaan, että valtion omistus nykyisestä ja rakenteilla olevasta ydinvoimakokonaisuudesta on 2-3%. VmH