Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Re(7): EU-perustuslain käsittelyyn tuloss

Tuula Hölttä kirjoittaa:
>Jukka Kivi kirjoittaa:
>Kysymäsi asiat on käsittääkseni perusteellisesti kuvattu sivustolla
>
>Kiitos vastauksesta. Onnistuin löytämään osoitteesta sivutolkulla muutos-
>ja muuta valmistelukunnan esitystä. Pienen ”satunnaisotannan” perusteella
>silmiin osui myös jokunen suomalaisten tekemä esitys.
>
>Yhteenvetotietona olisi hyvä saattaa kansalaisten tietoon, montako
>muutosesitystä kaiken kaikkiaan tehtiin, montako prosenttia niistä oli
>suomalaisten tekemiä, mitä muutoksia lakiin esitettiin ja missä
>valiokunnassa tms. muutosesitysten tekemisestä päätettiin. Yhteenvedon
>tekemisen ei luulisi olevan ylivoimaista nykyisen tietotekniikan
>aikakautena. Jos nimittäin halutaan palvella kansalaisten halua saada
>asioista relevanttia tietoa.  
>
>Tuula
On syytä panna merkille, että tämä kakkoskonventti vahvisti ensimmäisen konventin työn eli perusoikeussäännökset - tosin jossain määrin heikennettyinä (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet heikommin sitoviksi muokattuina kuin perinteiset perusoikeudet). Tuon ensimmäisen konventin työssä Suomi ja Ruotsi saivat ajetuksi läpi ainakin kolme merkittävää parannusta perusoikeuksiin, nimittäin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, hyvän hallinnon ja asiakirjajulkisuuden periaatteet melko täsmällisinä ja  EU:n toimielimiä koskevina. Säännökset tulevat nyt oikeudellisesti sitoviksi sopimuksen osiksi. Ensimmäisen konventin jäljiltä ne olivat pelkkä poliittinen julistus, joka vain julkaistiin Brysselin virallisessa lehdessä.
"Perustuslakia" valmistelevassa konventissa asetelma oli toinen, koska kakkoskonventti keskittyi rakenne- ja valtakysymyksiin. Suomi joutui puolustuskannalle, ja joku voisikin pitää Suomen merkittävimpänä saavutuksena tässä toisessa vaiheessa juuri nyt keskustelun kohteena olevaa asiaa, eli  aidon keskustelun toteutusta.
Eri asia on, että suuret EU-valtiot saattoivat tietää ennakolta olevansa useista kysymyksistä keskenään  erimielisiä seurauksin, että konventin teksti tulisi joka tapauksessa avatuksi. Nyt mahdollinen hyvinkin riitaisa  HVK voidaan silloin asettaa  pienten jäsenten ja erityisesti Suomen ja Itävallan syyksi.

Yksi asia on syytä myös pitää mielessä. Ei ole mitenkään selvää, että  yksikin jäsenmaa olisi voinut estää konventin päätöksen syntymisen tai voisi estää HVK:n lopputuloksen toteutumisen. Aikanaan
Tanskalle, tietysti  hyvin vaivihkaa ilmoitettiin, kuinka kävisi, jos Taska ei toisessakaan kansanäänestykssessä hyväksyisi ja ratifioisi uutta sopimusta. Uhkana oli se, että sama teksti olisi vahvistettu uudelleen pienin muutoksin   : Tanskan nimi olisi pyyhitty allekirjoittajalistasta ja johdannosta ja Tanskan  neuvostoäänet ja parlamenttipaikat olisi jaettu uudelleen. Tanska olisi jäänyt yksin vanhaan EU-hunsa.
Ilkka Saraviita
GSM 0407537641