Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Kenraali Makarovin puhe kokonaisuudessaan


	Kenraali Makarovin puhe kokonaisuudessaan 07.06.2012 13:03 Venäjän asevoimien päällikkö kenraali Nikolai Makarov esitelmöimässä Helsingin yliopistossa. Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov on varoitti tiistaina Suomea veljeilemästä Naton kanssa. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingin yliopistossa pidetty puhe aiheutti suuren kohun Suomessa. Yle Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan. "Hyvät naiset ja herrat! Minulle on suuri kunnia puhua tänään tälle yleisölle. Aluksihaluan onnitella kaikkia läsnä olevia Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ja Mannerheimin syntymän 145-vuotispäivän johdosta. Mielessämme on myös vielä yksi historiallinen päivämäärä: 135 vuotta sitten Gorni Dubnjak –nimisen kylän lähellä Bulgariassa suomalaiset ja venäläiset sotajoukot rinta rinnan murskasivat vihollisen ja valloittivat turkkilaisen linnoituksen. Kaatuneiden sotilaiden ja silloin saavutetun voiton muistoksi Suomen puolustusministeriön alueelle on pystytetty tämän taistelun muistomerkki. Kiitän Suomen puolustusvoimien johtoa mahdollisuudesta esiintyä tämän arvovaltaisen yleisön edessä ja esitellä Venäjän kanta ajankohtaisiin kansainvälisiin ja alueellisiin turvallisuushaasteisiin sekä kertoa Venäjän asevoimien uudistamisesta. Maittemme historiallinen läheisyys edesauttaa maittemme välisten monipuolisten suhteiden lujittumista. Sotilaallinen yhteistyö kehittyy aktiivisesti. Esikuntien välillä käydään säännöllisesti neuvotteluita. Eritasoiset sotilaalliset delegaatiot vierailevat säännöllisesti toinen toistensa luona. Toivon, että myös tämä venäläisen sotilasvaltuuskunnan vierailu tulee edistämään Suomen ja Venäjän välisten ystävyyssuhteiden lujittumista. Seuraavaksi käsittelen ajankohtaisia kansainvälisiä ja alueellisia turvallisuushaasteita. Maailmanpoliittiselle tilanteelle on luonteenomaista ideologisen vastakkain asettelun lieventyminen, sekä valtioiden ja liittojenpoliittisen ja sotilaallisen vastakkainasettelun tason alentuminen. Tämä vähentää suurimittaisen sodan alkamisen mahdollisuutta lähitulevaisuudessa. Samalla jäljellä olevat kansainväliset turvallisuusuhat ovat saaneet globaalin ja kompleksisen luonteen. Ne koskevat enenevässä määrin kansallisten etujen elintärkeitä aloja. Syntyy myös uusia uhkia. Ne johtuvat käynnissä olevasta maailman geopoliittisen järjestelmän muutoksesta sekä maailmantalouden epävakaudesta. Samalla kasvaa valtioiden sisäisten konfliktien potentiaali maailman eri alueilla, ennen kaikkea Lähi- ja Keski-idässä. Olemme joutuneet todistamaan tällaisten konfliktien eskaloitumista Egyptissä, Libyassa, Jemenissä, Syyriassa sekä muutamissa muissa maissa. Tämä prosessi on käynnissä myös tällä hetkellä. Euroopan sotilaallis-poliittinen tilanne on luonteeltaan vakaa. Samalla konflikteja on yhä Balkanilla, Transdnestriassa, Vuoristo-Karabahissa. Tilanne on pysynyt epäsuotuisana myös Etelä-Kaukasuksella. Rauhan turvaamiseksi alueella Venäjä on kiinnostunut Euroopan unionin lujittumisesta, sekä siitä, että sen kyky puolustaa sovittuja kantoja kansainvälisen turvallisuuden alalla kehittyisi edelleen. Venäjä arvioi realistisesti Naton roolia vakauden turvaamisessa euroatlanttisella alueella ja suhteissa sen kanssa nojautuu poliittisen dialogin ja käytännön yhteistyön välttämättömyyteen reagoinnissa yhteisiin uhkiin. Toivomme että tämä tilanne säilyy myös lähitulevaisuudessa. Myönteisten tendenssien rinnalla kärjistyy kilpailu luonnonvaroista ja markkinoista. Viime vuosina on merkittävästi kasvanut kiinnostus Arktisten alueiden runsaiden luonnonvarojen hyödyntämistä kohtaan. Pohjoiset valtiot ovat aktivoineet toimiaan kansallisten alueiden laajentamiseksi mannerlaatan ja Pohjoisessa jäämeressä sijaitsevien saarten avulla. Venäjää huolestuttaa erityisesti alueella tapahtuva sotilaallisen toiminnan lisääntyminen. Arktisen alueen reunavaltiot sekä Naton jäsenmaat, ennen kaikkea Yhdysvallat, kehittelevät uutta, alhaisiin lämpötiloihin sopeutettua sotilaskalustoa sekä järjestävät säännöllisesti sotaharjoituksia, joissa harjoitellaan yhteisiä sotatoimia mahdollisiin konflikteihin reagoimisen varalle. Niistä suurimpia ovat vuosittaiset USA:n ja sen liittolaisten ilmasotaharjoitukset ”Red Flag Alaska”, joihin osallistuu vähintään 80 taistelulentokonetta, mm. strategisia pommikoneita. USA:nmerivoimien ”Asics ”-sotaharjoitusten puitteissa harjoitellaan atomisukellusveneiden toimintaa jään alla. Yksi Naton viime vuosien suurimmista sotaharjoituksista ”Coldresponse 2012” järjestettiin tämän vuoden maaliskuussa Ruotsissa ja Norjassa. Niissä tutkittiin monikansallisten sotajoukkojen toimintamenetelmiä Arktisella alueella, ja niihin otti osaa 40 taistelulaivaa, 100 lentokonetta ja16 000 sotilasta. Olemme sitä mieltä, että USA:n ja Naton johtavien jäsenmaiden sotilaallisen toiminnan yksi päätavoitteista on valmistautua voimankäyttöön mahdollisissa kriiseissä, jotka liittyvät niiden yritysten mahdollisuuksiin saada osuutensa arktisen mannerjalustan luonnonvaroista. Venäjä on huolestunut eräiden Natoon kuulumattomien valtioiden valtiomiesten ja vaikuttajien esittämistä näkemyksistä, joiden mukaan on välttämätöntä lisätä sotilaallista toimintaa Arktisella alueella. Heidän mielestään se lisää alueen vakautta. Venäjän federaatio vastustaa jyrkästi pohjoisten alueiden militarisointia. Mielestämme huomattavalle sotilaalliselle läsnäololle alueellaei ole nykyoloissa tarvetta. Mahdolliset kiistakysymykset tulee ratkaista olemassaolevien ja riittävien kansainvälisen oikeuden normien puitteissa. Meidän politiikkamme alueella tähtää siihen, että Arktinen alue säilyisi rauhan ja yhteistyön alueena sekä siihen, että Arktiksen ainutlaatuiset ekosysteemit säilyisivät. Meidän mielestämme Arktis ei todellakaan ole se paikka maapallolla, jossa sotilaallista laajentumista jaintegraatiota voidaan perustella viittaamalla kuviteltuun uhkaan Iranin, Pohjois-Korean, al-Qaidan tai merirosvojen taholta. Samalla olemme sitä mieltä, että arktisen alueen reunavaltioiden sotilasviranomaisilla tulee olla merkittävä rooli vakauden ylläpitämisessä alueella. Niiden välisen järkevän maltillisuuden pohjalta tapahtuvan yhteistyön tärkeinä muotoina tulee olla ajankohtaisten turvallisuushaasteiden käsitteleminen, tiedonvaihto sotilastoiminnan kehittämissuunnitelmista, sotaharjoitusten järjestäminen, kriisinhallintaa, meripelastustoimintaa ja ympäristökatastrofien torjuntaa koskevien yhteisten harjoitusten pitäminen. Arktiksen on oltava kaikkia pohjoisen alueen valtioita yhdistävä tekijä. Venäjä pitää yhtenä euroatlanttisen alueen turvallisuuden ylläpidon tärkeimpänä tekijänä sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa. Pyrimme kehittämään näitä suhteita Venäjä-Nato –neuvostossa sovittujen toimintasuuntien mukaisesti sekä Naton jäsenmaiden kanssa tapahtuvan kahdenvälisen yhteistyön puitteissa. Panemme toivomme myös yhteistyön lisäämiseen käytännön toimenpiteissä arktisilla reuna-alueilla euroatlanttisen yhteistyöneuvoston ja rauhankumppanuus-ohjelman puitteissa. Kuitenkin viime aikoina suhteiden positiivista kehitystä Naton kanssa on haitannut USA:n ja eräiden muiden liiton jäsenmaiden pyrkimys antaa kansalliselle ja liiton voimapotentiaalille globaaleja tehtäviä. Tämän lisäksi USA, Ranska ja Iso-Britannia puolustellakseen toimiaan itselleen epämieluisten hallintojen syrjäyttämiseksi pyrkivät käyttämään YK:n turvaneuvostoa hyväkseen. Verukkeena käytetään eri maissa tapahtuvia laajoja protesteja ja muutosvaatimuksia sekä viranomaisten kohtuutonta voimankäyttöä. Valmisteltaessa YK:n turvaneuvoston päätöslauselmia käytetään varsin epämääräisiä muotoiluja, ja niiden hyväksymisen jälkeen ryhdytään voimatoimiin, jotka eivät sisälly näihin päätöslauselmiin. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voi mainita Libyan ja Norsunluurannikon tilanteen. Venäjä on huolestunut siitä, että pyrkimykset käyttää hyväksi YK:n turvaneuvoston päätöksiä humanitäärisen väliintulon konseptionkehittämisessä ja laillistaa epämieluisten hallitusten kumoamiseen suunnattutoiminta ovat saaneet järjestelmällisen luonteen. Tämä voi vakavasti horjuttaa kansainvälistä oikeutta, YK:n turvaneuvoston ja sen piiriin kuuluvien alueellisten järjestöjen arvovaltaa sekä Venäjän kansallisia intressejä. Olemme sitä mieltä, että kansainvälisen yhteisön tulee pyrkiä siihen, että valtiot noudattaisivat sitoumuksiaan ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden alalla. Tulee selvästi tuomita ne, jotka räikeästi ja laajamittaisesti rikkovat näitä sitoumuksia. Kansainvälisen yhteisön reaktioiden eräiden maiden sisäisiin tapahtumiin tulee olla vastuullisia ja punnittuja, niiden tulee edistää vuoropuhelua ja sovintoon pääsemistä. Venäjä ei tule hyväksymään YK:n turvaneuvoston päätöksiä, jotka sallivat voimankäyttöön pohjautuvan puuttumisen konflikteihin tutkimatta niitä perusteellisesti. Toinen tekijä, joka vaikuttaa kielteisesti strategisen vakauden ja turvallisuuden ylläpitämiseen maailmassa, ovat USA:n suunnitelmat ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamisesta Euroopassa. Puhutaan ns. ”erivaiheita sisältävästä adaptiivisesta lähestymistavasta”. Venäjän puolustusministeriön tutkimuslaitosten tekemä syväanalyysi USA:n suunnitelmista osoittaa, että suunnitelman 3. ja 4. vaiheen toteuttaminen mahdollistaa Venäjän ballististen ohjusten tuhoamisen eri lentoradoilla. Samalla emme voi jättää huomiotta eurooppalaisten kumppaniemme logiikkaa, jonka mukaan vaara niiden turvallisuudelle kohdistuu ns. ”ennalta-arvaamattomien” hallintojen taholta. Näissä olosuhteissa kompromissien saavuttamiseksi jajännityksen lieventämiseksi Venäjän ja Naton suhteissa Venäjän federaationpresidentti ehdotti ns. ”sektoreihin perustavaa lähestymistapaa” yleiseurooppalaisen ohjustorjuntajärjestelmän rakentamiseksi: se edellyttää,että luodaan yleiseurooppalainen ohjustorjuntajärjestelmä ja vahvistetaanVenäjän vastuu sen koillissektorista. Venäjän ohjustorjuntavälineet voisivat suojella rajanaapurivaltiota ja merialueita ohjusiskuilta. Tällainen lähestymistapa poistaisi ne vaarat Venäjän strategisille ydinaseille, josta olemme useasti puhuneet. Valitettavasti on todettava, että meidän kumppanimme eivät ole hyväksyneet ehdotuksiamme. Tässä yhteydessä olemme useasti todenneet, että olemme valmiita tarkastelemaan kaikkia järkeviä yhteistyövaihtoehtoja. Meidän kannaltamme periaatteellisen tärkeitä ovat kaksi seikkaa: ohjuspuolustuksen konseptin ja arkkitehtuurin kehittäminen yhteisvoimin sekä järjestelmän Venäjän-vastaisen potentiaalin poistaminen. Meidän mielestämme tämä on mahdollista saavuttaa vahvistamalla juridisesti se, että ohjustorjuntajärjestelmä ei ole suunnattu Venäjän ydinasevoimia vastaan. Samalla meitä ihmetyttää kumppaniemme harjoittama selvä kaksoisstandardien politiikka: tavanomaisten aseiden rajoitussopimuksen ja muiden sopimusten yhteydessä meiltä vaaditaan juridisia sitoumuksia, mutta kun me puhumme juridisista sitoumuksista ohjustorjuntajärjestelmän alalla, meille vastataan kielteisesti.Tämän takia olemme pakotettuja turvautumaan sotilaallis-teknisiin vastatoimiin: uskomme, että ne ovat lisäsignaali turvallisuusuhasta Euroopan mantereella, jos Venäjän intressien huomiotta jättäminen ohjuspuolustuksen alalla jatkuu. Mutta me tulemme toteuttamaan mainitut toimenpiteet puhtaasti vastatoimina, jos uhka meidän strategisille ydinaseillemme USA:n ja Naton ohjustorjuntajärjestelmän taholta kasvaa. Haluan erityisesti korostaa, että pidämme tuhovälineiden sijoittamista, puhumattakaan niiden käyttämisestä, äärimmäisenä vastatoimenpiteenä ohjustorjuntajärjestelmän sijoittamiseen Eurooppaan. Toivottavasti emme koskaan joudu niitä käyttämään. Olemme kiinnostuneita rauhanomaisesta ja vakaasta Euroopasta, turvallisuuden ylläpidosta yhteistyön ja kanssakäymisen avulla. Kansainvälisissä suhteissa Venäjän federaatio pyrkii jatkossa kinkehittämään ystävällisiä suhteita ja laajentamaan yhteistyötä valtioiden kanssa. Suhteiden tulee rakentua YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden normienpohjalle, edistää poliittisten, taloudellis-kaupallisten, tieteellis-teknisten-ja kulttuuri- sekä muiden suhteiden lujittumista.Tällaisen poliittisen kurssin esimerkkinä voivat toimia Venäjän yksipuoliset toimet keskinäisen luottamuksen ja ystävällismielisten suhteiden kehittämisen alalla Suomen kanssa. Viimeisten 15 vuoden aikana me käytännössä olemme huomattavasti, melkein täysin, vähentäneet Suomen rajan läheisyyteen sijoitettujen joukkojemme ryhmittymää. Aloitimme nämä toimet vuoden 1997 joulukuussa, kun Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin ilmoitti, että Venäjä sitoutuu supistamaan alueella sijaitsevia sotilasjoukkojaan 40 prosentilla eikä sen kokoonpanossa tule enää olemaan maavoimien armeijoita eikä armeijakuntia. Tuolloin Leningradin sotilasläänin joukkoihin kuului yksi maavoimien armeija, yksi armeijakunta ja 5 jalkaväkidivisioonaa. Kymmenen vuoden kuluttua, 1. tammikuuta 2008, suoritettujen toimenpiteiden tuloksena Leningradin sotilasläänin sotajoukkoryhmittymää oli supistettu yli 70 prosenttia, ja siihen kuului kaksi jalkaväkiprikaatia ja yksiaseistuksen ja kaluston varastointikeskus.Viime vuosina Venäjän valtiojohtoa ovat erityisesti huolestuttaneet Baltian maiden kehotukset ja pyynnöt Natolle taata niiden turvallisuus väitettyjä Venäjän aggressiivisia toimia vastaan. Tämän seurauksena Naton sotajoukkojen toiminta näiden valtioiden alueella onhuomattavasti lisääntynyt, alueella suoritetaan laajoja valmistavia toimenpiteitä sotilasinfrastruktuurin rakentamiseksi ja suurien sotilasvoimien käyttämiseksi. Pidämme tällaisia toimia uhkana turvallisuudellemme. Siksi jouduimme vuonna 2009 käynnissä olevan asevoimien uudistuksen puitteissa uudelleen perustamaan maavoima-armeijan johtopisteen ja muodostamaan erillisistä joukko-osastoista vielä yhden jalkaväkiprikaatin. Samalla kehitimme sotilasläänin joukkojen johtamisjärjestelmää uusi toimintatapa huomioon ottaen. Kerron tästä tarkemmin hieman myöhemmin. Näiden toimenpiteiden suorittamisen yhteydessä sotajoukkojen miesvahvuus ei käytännössä muuttunut. Nyt Suomen ja Venäjän välisellä 1300 kilometriä pitkällä rajaosuudella meillä on vain yksi jalkaväkiprikaati. Vastoin ulkomaisten poliittisten toimijoiden lausuntoja meillä ei ole aikomuksia perustaa mitään arktisia prikaateja. Omat toimenpiteemme vahvistavat maamme Suomen-suhteiden ystävällismielisen kurssin, mikä heijastuu poliittisissa, taloudellisissaja kulttuurialan ja muissa sopimuksissa. Venäjä suhtautuu myönteisesti Suomen ulkopoliittisen linjaan, joka pohjautuu sotilasliittoihin kuulumattomuuteen, sekä molempia osapuolia hyödyttävän alueellisen yhteistyön syventämiseen. Mutta Suomen ja Venäjän suhteiden kehittymistä häiritsee merkittävästi se, että Suomi edesauttaa Naton vaikutuksen leviämistä arktisilla alueilla ilman Venäjää. Asiantuntijoidemme mukaan Suomen käytännön osallistuminen Naton ”Nordefco”-yhteistyöhön ja Naton sotaharjoituksiin todistaa, että Suomi on vähitellen liittymässä Nato-toiminnan piiriin. Tietyissä olosuhteissa tämä voi jopa aiheuttaa uhan Venäjän turvallisuudelle. Esimerkkinä mainittakoon syyskuussa 2010 järjestetyt Natonja sen kumppanuusmaiden merisotaharjoitukset ”Norden Coasts 2010”. Näissä sotaharjoituksissa harjoiteltiin Naton joukkojen toimintaa hyväksikäyttäen Suomen kansallista infrastruktuuria sekä mahdollisuutta myöntää Naton esikunnille ja johdolle mahdollisuus johtaa Suomen joukkoja. Meitä ei voi olla huolestuttamatta myös se tosiasia, että viime vuoden tammikuussa Lontoossa järjestettiin Pohjois-Euroopan valtioiden huippukokous, jossa yhdeksän maan valtiojohtajat käsittelivät jälleen kerranideaa perustaa uusi kansainvälinen alueellinen sotilaspoliittisluonteinen järjestö. Kysymyksiä herättää myös se, että Suomen puolustusvoimat ovat lisänneet toimintaansa lähellä meidän aluettamme. Suomen ilmavoimien lentokoneet lentävät säännöllisesti noin 10 km päässä rajastamme. Kaikki tietävät, että vuosittain Itä-Suomen sotilasläänin alueella järjestetään maavoimien sotaharjoitukset, joiden nimi on ”Itä”. Näissä harjoituksissa ei harjoitella pelkästään puolustuksellisia toimia. Herää kysymys, ketä vastaan ja miksi harjoitus pidetään. Meitä huolestuttaa myös Suomen ja Georgian sotilaallinen yhteistyö. Ottaen huomioon Georgian politiikan Venäjä-vastaisuus, sen revansistiset pyrkimykset Abhazian ja Etelä-Ossetian suhteen, meidän mielestämme mainitut Suomen puolustusvoimien toimet eivät täysin vastaa meidän yhteisiä tavoitteitamme kehittää edelleen kahdenvälistä yhteistyötä. Seuraavaksi käsittelen Venäjän federaation asevoimien uudistusta. Ottaen huomioon sotilaallis-poliittisen tilanteen positiivinen kehitys maailmassa, vuonna 2009 Venäjän Federaation johto päättiuudistaa asevoimien jäykkää rakennetta, jonka olimme perineet Neuvostoliitolta.Lähdimme siitä, että asevoimien tulee uudessa muodossaan pystyä estämään kaikenlaiset sotilaalliset konfliktit sekä pystyä taistelemaan kansainvälistä terrorismia vastaan. Tällä hetkellä asevoimien uudistus on käytännössä toteutettu. Tämän mainitsi kuluvan vuoden maaliskuussa Venäjän federaation presidentti. Tänä päivänä voimme todeta, että Venäjän federaatiossa on perustettu uudet taisteluvalmiit asevoimat, joiden miesvahvuus on 1 miljoonaa sotilasta. Ensinnäkin, kaikki vanhat divisioonat muutettiin prikaateiksi. Kaikki joukko-osastot ovat jatkuvassa taisteluvalmiudessa. Tämän ansiosta oli mahdollista ottaa käyttöön uusi taisteluvalmiusjärjestelmä ja supistaa taistelutehtäviin valmistautumiseen tarvittava aika muutamaan tuntiin. Tämän lisäksi on perustettu sotajoukkojen ryhmittymät, joihin kuuluu eri puolustushaarojen sotajoukot ja –voimat. Ne toimivat tärkeillä strategisillaosa-alueilla. On muodostettu kaksi sotajoukkojen johtamiskanavaa ja kolmitasoinen vastuujärjestelmä. On uudistettuperiaatteellisesti sotajoukkojen johtamismenetelmät sekä sotajoukkojen huolto- jakoulutusjärjestelmät. Olemme keskustelleet Suomen puolustusvoimien komentajankanssa siitä uudistuksesta, joka on edessä Suomessa. Sen takia haluaisinlyhyesti selittää seinälle heijastettua kuvaa. Vanhasta jäykästä järjestelmästä me olemme muokanneet kahdenlohkon järjestelmän: vihreällä on merkitty sotilaallinen lohko, joka toimiiyleisesikunnan päällikön alaisuudessa ja käsittää sotilaallisen puolen. Sinisellävärillä taas on merkitty ns. siviililohko, johon kuuluvat kaikki ne rakenteetja yksiköt, jotka edesauttavat armeijan toimintaa. Sotilaalliselle lohkolle on jäänyt 3 tehtävää: sotajoukkojentoiminnan suunnittelu, sotilasyksiköiden koulutus ja niiden käyttäminen. Kaikkitehtävät, jotka liittyvät huoltoon, finansseihin, lääkintään ym. vastaaviintoimiin, on siirretty siniseen lohkoon. Alhaalla näette oyj ”Oboronservis”, joka toimii ulkoistamisperiaatteen puitteissa ja omalta osaltaan edesauttaa asevoimien toimintaa. Mm. sotilaskalustoa ja –tekniikkaa huoltavat siviililaitokset, ennen kaikkea niitä tuottavat tehtaat, sekä muut siviiliyritykset. Muutama sana johtojärjestelmästä: Entisten kuuden sotilasläänin tilalle on perustettu neljä uutta sotilaslääniä, joiden johtaminen kuuluu sotilaallisille johtoelimille,joihin kuuluu eri puolustushaarojen edustajia. Niiden nimi on ”Yhdistettystrateginen komentoporras”. Nykyään kaikki sotilaslääneissä olevat sotajoukot toimivat yhden sotilasläänin päällikön alaisuudessa, joka kantaahenkilökohtaisen vastuun alueen turvallisuudesta.Kaiken kaikkiaan se, että samaan johtoportaaseen kuuluvatnyt sekä maavoimien armeijoiden, että myös laivaston, ilmavoimien ja ilmatorjunnan johto, antoi mahdollisuuden laadullisesti kohottaa uusien sotilasläänien taistelumahdollisuuksia. Nykyään tarvitaan vähemmän aikaa kriisitilanteissa reagoimiseen. Samalla kasvoi myös sotilasläänien kokonaisiskuvoima. On parannettu myös sotilaallisen johtamisen keskusrakenteita. Samalla ei enääsynny epäselvyyttä siitä, kenelle kuuluu johtovastuu. Haluan mainita kaksi lukua: vuonna 2008 Venäjän asevoimien keskushallinnossa toimi 52 tuhatta henkilöä, nykyään - vähän yli 5 tuhatta henkilöä. Näin ollen supistus on yli kymmenkertainen. On muodostettu sotajoukkojen yhteinen huoltojärjestelmä. Tässä rakenteessa on kolme tasoa: keskus, sotilaslääni, prikaati. On perustettu yhteiset huoltoelimet, joiden tehtäviin kuuluu toimittaa sotajoukkoihin aseita, kalustoa, tekniikkaa ja järjestää näiden käyttö. Nykyään komentajille ja päälliköille ei enää kuulu mitään niille kuulumattomia tehtäviä. Kalustoa ja tekniikkaa aletaan vähitellen huoltaa korjaustehtaissa ja korjauslaitoksissa, jotka kuuluvat ”Oboronservis”–osakeyhtiölle. Myös siviilialan tuotantolaitoksille annetaan vastaavia tehtäviä huoltaa sotilaskalustoa. Tässä asiassa me olemme lainanneet myös Suomen puolustusvoimien kokemusta. Varmasti vaikein tehtävä nykyään on varustaa joukot nykyaikaisilla varusteilla ja kalustolla. Laadultaan niiden tulee olla vähintäänyhtä hyviä kuin vastaavat ulkomaiset tuotteet. Vuoteen 2016 mennessä uudenkaluston osuus joukoissa tulisi olla 30 %, ja vuoteen 2020 mennessä uuden kaluston osuuden tulisi nousta 70 prosenttiin. Strategisissa ydinasejoukoissa, sekä ilmatorjunta- ja avaruustorjuntajoukoissa uuden kaluston osuuden pitäisiolla 100 %. Jotta pystyisimme maksimaalisesti hyödyntämään uuden aseistuksen ja kaluston mahdollisuuksia, jotta henkilöstö oppisi uusia sodankäyntimenetelmiä, pyrimme laadullisesti kohottamaan sotajoukkojen koulutustasoa. Pyrimme nykyään kouluttamaan sotajoukkoja tehokkaammin. Yksistään tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana on järjestetty joyli 280 sotaharjoitusta, esikuntien harjoitusta, merisotaharjoitusta ja muitaharjoituksia. Vuoden loppuun mennessä on suunniteltu pidettävän vielä yli 300 sotaharjoitusta eri toimintasuuntauksilla. Uusien asevoimien luominen vaatii myössotilaskoulutusjärjestelmän uudistamista. Olemme perustaneet puolustushaarojen koulutus- ja tutkimuskeskuksia. Olemmelaajentaneet sotilasakatemioita ja –yliopistoja. Toisaalta olemme vähentäneet armeijankoulutuslaitosten määrän kuudestakymmenestä neljästä kuuteentoista. Nykyään kehitteillä on upseerien jatkokoulutusjärjestelmä, jossakoulutetaan upseereita jokaista uutta virkaa varten. On järjestettymonitasoinen kersanttien koulutusjärjestelmä. Heidän koulutuksensa tapahtuu välittömästikoulutusyksiköissä ja sotajoukoissa. Tulevat joukkojen komentajat, varakomentajat ja teknikot saavat kahden vuoden ja kymmenen kuukauden pituisen koulutuksen kersanttien koulutuskeskuksessa. Venäjän puolustusministeriönmuissa koulutuskeskuksissa koulutetaan ryhmänjohtajia. Pyrimme myös parantamaansotajoukkojen värväysjärjestelmää. Sitä mukaa kun pystymme parantamaan sotilaspalvelunolosuhteita, kiinnostus palvelua kohtaan kasvaa. Vuoteen 2013 mennessä kaikkiarmeijassa palvelevat henkilöt, jotka tarvitsevat asuntoa, saavat sen. Vuoteen2014 mennessä tulemme kehittämään myös eräänlaisen virka-asuntojärjestelmän. Myössotilaiden palkkajärjestelmää on uudistettu. Tämän vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen armeijassa palvelevien palkat nousivat 3-kertaisesti.Samalla korotettiin sotilaseläkkeitä. Asevoimien uudistuksen seuraavan vaiheen päätehtävänä onkohottaa sotajoukkojen ryhmittymien taistelumahdollisuuksia strategisillaaloilla. Tätä varten lähitulevaisuudessa on tarkoitus suorittaa seuraavat toimenpiteet: jatketaan ilmatorjunta- ja avaruustorjuntajärjestelmien kehittämistä sekä varustetaan sotajoukot nykyaikaisella aseistuksella ja kalustolla. Tarkoituksena on myös lopullisesti toteuttaa asevoimien uusi koulutusjärjestelmä, joka pohjautuisi nykyaikaisiin teknologioihin. Neljänneksion tarkoitus kohottaa armeijan palveluksessa olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tasoa ja luoda osasuhteet, jotka houkuttelisivat armeijan palvelukseen lisääihmisiä. Asevoimien uudistuksen tuloksena Venäjän sotajoukkojen tuleevastata nykyaikaisen armeijan vaatimuksia ja suoriutua menestyksellisesti kaikista niille annetuista tehtävistä: puolustaa tarvittaessa aseellisesti Venäjän federaatiota ja sen liittolaisia kansainvälisen oikeuden normien jakansainvälisten sopimusten pohjalta.Haluan vielä kerran vakuuttaa, että Venäjän toimetasevoimien uudistamiseksi eivät ole suunnattu ystävällismielisiä naapurimaitavastaan. Suomen suhteen uskomme, että Suomi pysyy liittoutumattomana eikä liity Natoon ja toivomme myös, että maittemme välinen sotilasyhteistyö syvenee edelleen. Lopuksi haluan vakuuttaa, että maittemme puolustusalojen molempiaosapuolia hyödyttävä ja rakentava yhteistyö tulee edelleen edistämään ei ainoastaan vakauden lujittamista alueella, vaan myös rauhan ja turvallisuuden säilyttämistä Euroopassa yleensä. Kiitos kärsivällisyydestänne. Olen valmis vastaamaankysymyksiinne."