Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Katso missä ovat maailman rahat

Katso missä ovat maailman rahat

Yhdysvaltojen rahat uhkaavat loppua elokuun alkupäivinä ja Japanin rahat lokakuussa, ilmoittivat maiden valtiovarainministerit tällä viikolla. Euroopan ongelmat ovat laajasti tiedossa. Jos harva se teollisuusmaa tarvitsee lainaa lainan päälle, missä se raha on? Ja mitä tapahtuu, kun lainahanat käännetään kiinni?

Japanin taloutta uhkaa kassakriisi, Yhdysvallat painiskelee pahenevan velkaantumisen kanssa. Euroopassa murheenkryynejä Kreikka, Portugali ja Irlanti – ehkä myös Espanja, Italia ja Belgia. Kasvavia alijäämiä on vahvoilla euromaillakin.

Kun joka toinen teollisuusmaa tuntuu velkaantuvan, missä ne rahat sitten ovat?
 – Kiinassa tietenkin, ja muissa kehittyvissä talouksissa sekä öljynviejämaissa, Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Pohjola toteaa.

– Kehittyvät taloudet ovat erittäin vähän velkaisia, ja ne rahoittavat Yhdysvaltain velkaisia kuluttajiakin. Aasia, etupäässä Kiina, säästää ja rahoittaa euromaidenkin alijäämiä, ja kiinalaisten säästöt nimenomaan kanavoituvat sijoituksina maailmantalouteen.

Kiinalla on yhä vahvempi ote EU-maista. Financial Times -lehden mukaan maan suorat investoinnit EU:hun ovat kasvaneet kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Summa on silti vielä pieni verrattuna Kiinan 1 000 miljardin dollarin omistuksiin Yhdysvaltain velkakirjamarkkinoilla.

Mitä suurempi vaihtotaseen ylijäämä maalla, sitä enemmän rahaa se sijoittaa ulkomaille, mitä suurempi alijäämä, sitä enemmän se lainaa ulkomailta.

Kiinan vaihtotase oli teollisuusmaiden OECD:n tilaston mukaan 297 miljardia dollaria ylijäämäinen vuonna 2009, Japanin 195 miljardia ja Saksan 187 miljardia plussalla viime vuonna. Yhdysvalloilla alijäämää on 470 miljardia dollaria. Maailman suurimman talousalueen vaihtotaseen alijäämä oli paisunut vuodessa sata miljardia dollaria.

Näiden maiden jälkeen eniten rahaa sijoitettavaksi (vaihtotaseen perusteella) irtoaa öljymaista eli Iranista, Norjasta ja Saudi-Arabiasta. Seuraavina ovat Sveitsi, Hollanti, Singapore ja Taiwan.

Kiina kääntämään sijoitushanat kaakkoon?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusohjaajan Niku Määttäsen mukaan nykyistä enemmän pitäisi huolta kantaa siihen, mitä tapahtuu jos – tai mieluummin kun – kiinalaiset kääntävät säästöintonsa kotimaiseen kulutukseen. Sillä tulisi olemaan valtava vaikutus koko maailmantalouteen.

Kiina saattaa Määttäsen mukaan pikkuhiljaa alkaa vähentää ulkomaille sijoittamista, kun kotimainen kulutus alkaa kasvaa. Mistä kasvurahat sitten otetaan?

– Tämä on aiheellinen huoli ja uhka, josta ei ole puhuttu niin paljon kuin pitäisi. Jos kiinalaisten sijoittaminen vähenisi, se vaikuttaisi yleiseen korkotasoon markkinoilla. Esimerkiksi Suomessa valtionlainojen maturiteetti on aika lyhyt, vain noin neljä vuotta.
– Korkotason nousu menisi nopeasti läpi koko valtion lainakannan. Siitäkin syystä meidän on pidettävä huolta valtion velanhoidosta. Kiinalaisten kasvava kuluttaminen lisäisi toisaalta tietysti vientimahdollisuuksia.
– Se on vähän ihmetyksenkin aihe, että miksi kiinalaiset säästävät niin paljon. Ei ole mitään syytä kuitenkaan uskoa, että Kiina äkillisesti lopettaisi sijoittamisen Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Ei kiinalaisilla ole kannustinta tehdä sitä, sillä se heikentäisi myös nykyisten sijoitusten arvoa.

Kiina ajautumassa omaan velkakriisinsä?

Kiina on Yhdysvaltain valtionvelkakirjojen suurin omistaja, mitä Yhdysvalloissa pidetään ongelmallisena ja arkana aiheena. Kiinasta on toivottu myös pelastajaa Kreikan, Portugalin ja Irlannin veloille. Usko Kiinan talouskasvuun on maailmalla ollut vahvaa, mutta jotkut ekonomistit ovat alkaneet esittää huolta kiinalaispankkien velkaantumisesta. Se on kaksinkertaistunut 2007–2011.

Toinen ongelma on paikallishallinnon eli provinssien pitkään jatkunut velkaantuminen. Sijoittajat pelkäävät, että paikallishallinnon maksuhäiriöt voivat horjuttaa valtion omistamia pankkeja.
Viimeksi tällä viikolla singaporelaispankki hankkiutui eroon Kiinan suurimpiin kuuluvien pankkien osakkeista, mikä lisäsi markkinoilla huolta pankkien tilanteesta. Luottoluokitusyhtiö Moody’s arvioi velkaantumisongelmaa aiemmin uskottua vakavammaksi, ja voi heikentää pankkien luottoluokitusta.

WEF: "Lisää velkaa maailmaan"


Alkuvuonna julkistamassaan raportissa maailman talousfoorumi ei kehottanut maita säästökuurille, vaan ottamaan vielä lisää velkaa.

Talousfoorumin mukaan vuosikymmenen loppuun mennessä maailmantalous tarvitsee 100 000 miljardia dollaria lisää velkaa, jotta talouskasvu pysyy toivotussa vauhdissa. Velkakriiseistä huolimatta maailmassa on talousfoorumin mielestä liian vähän eikä liian paljon velkaa.

Pohjola ja Määttänen vakuuttavat, että huolimatta maailman rahoitusmarkkinoiden luottojen ja luottoinstrumenttien ristiin kytkennöistä ja luotoilla maksettavista valtionveloista, koko maailmantalous on aina velaton.

– Jonkun velka on toisen saatava – maailmantalouden tase on aina tasapainossa, se ratkaisee, mikä on maailmantalouden varallisuus samaan tapaan kuin asuntovelallisella on asunto vakuutena, Pohjola sanoo.

– Koko maailmantalous ei voi velkaantua. Sen sijaan yksittäisten valtioiden tai kansantalouksien velkataakkaa voi kasvaa liian suureksi.

Kaksoisvaje on pahin yhdistelmä

Eniten huolta aiheuttavat valtiot, joissa on paljon velkaa sekä yksityisellä sektorilla (kotitaloudet ja yritykset) että valtiolla. Kreikka ja Yhdysvallat ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kaksoisvaje tarkoittaa vaihtotaseen ja valtion budjetin alijäämää. Vaihtotase kääntyy alijäämäiseksi, kun kotitalouksien säästöt vähenevät, koska valtion on lisättävä velkaa ulkomailta.

Alijäämää kuvataan velan suhteella bruttokansantuotteeseen. Suomessa se on 48 prosenttia, euroalueen sääntöjen se saa olla enintään 60 prosenttia bkt:stä.

Koko euroalueen alijäämä on kasvanut voimakkaasti, samoin Yhdysvaltojen. Kaksoisvaje johtaa koronnostopaineisiin. Japani ja Italia eivät suurista julkisista veloistaan huolimatta kuulu tähän joukkoon, koska japanilaisilla ja italialaisilla kotitalouksilla ei ole paljoa velkaa.

Kuivilla olevat euromaat, Suomi mukaan lukien, pystyvät Määttäsen mukaan rahoittamaan melko suuriakin alijäämiä, koska korkomenot ovat pysyneet siedettävinä. Jos korot alkaisivat voimakkaasti nousta, alijäämäiset maat olisivat vakavissa vaikeuksissa.

Lähteet: OECD, Reuters, Financial Times, CNBC