Tietotori – Osallistu ja vaikuta
| Etusivu |
| Keskustelualueet |
| Yhteiskunta |
| Terveys |
| Kotimaa |
| Kirjaudu sisään |
Terveydenhuollon varautuminen biologiseen
TERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN BIOLOGISEEN UHKAAN
Kansanterveyslaitos - toimenpideohjeet
1 Terveydenhuollon varautumisjärjestelyt
Terveydenhuollon varautumista erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen kanssa. Ministeriön valmiusyksikkö ohjeistaa ja kouluttaa terveydenhuollon toimintayksiköitä valmiussuunnitelmien laatimisessa sekä varautumisessa erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Ministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asettamana poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta suunnittelee ja valmistelee terveydenhuollon hoitamista poikkeusoloissa.
2 Biologiset uhat
Mikrobeja tai niiden tuottamia myrkkyjä ja kemiallisia aineita voidaan käyttää taisteluaseina, terrorismiin ja häiriköintiin.
Yhteiskunnan kannalta suurin uhka on biologisten aineiden käyttäminen aseina. Käytettävät mikrobit kuuluvat suurella todennäköisyydellä vaarallisimpina tunnettujen kyseisten aineiden ryhmään. Lievempiä käyttötapoja ovat biologisten aineiden käyttäminen terrorismiin ja häiriköintiin. Terroristeilla voi olla käytössään tietotaitoa, joka mahdollistaa myös vaarallisten mikrobien, toksiinien ja hermokaasujen valmistamisen.
Häiriköinti on yleensä erittäin vakavasti häiriintyneen yksilön kostotoimintaa. Käytettävät mikrobit eivät todennäköisesti kuulu vaarallisimpien joukkoon. Häiriköinnin tavoitteena on aiheuttaa pelkoa ja paniikkia väestössä sekä häiriöitä yhteiskunnan toiminnoissa.
Suomeen kohdistuvaa biologisen tai kemiallisen aseen tai terrorismin uhkaa voidaan pitää hyvin vähäisenä. Häiriköinnin todennäköisyys on selvästi suurempi. Kaikki uhkamallit on otettu huomioon terveydenhuollon toimintayksiköiden valmiussuunnittelussa.
3 Biologinen uhka ja terveydenhuolto
3.1 Terveydenhuollon biologinen ja kemiallinen laboratoriojärjestelmä
Terveydenhuollon valtakunnallinen biologinen ja kemiallinen laboratoriojärjestelmä on kolmiportainen muodostuen paikallis-, alue- ja keskuslaboratorioista. Kansanterveyslaitos yhdessä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen sekä Työterveyslaitoksen kanssa vastaavat biologisen ja kemiallisen valvonnan suunnittelusta ja järjestelyistä. Lisäksi puolustusvoimilla on oma alan laboratoriojärjestelmä.
Terveydenhuollon toimintayksiköt huolehtivat siitä, että niillä on biologisten ja kemiallisten uhkien ja vaaranaiheuttajien tunnistamiseen, levinneisyyden arviointiin ja seurantaan, terveydellisen merkityksen arviointiin sekä vastatoimenpiteiden suorittamiseen sovitut ja varmistetut yhteistyökäytännöt biologisen ja kemiallisen laboratorioverkoston kanssa. Käytäntöjen sisältö ja toimintamuodot perustuvat riskianalyysiin ja vaihtelevat alueittain.
3.2 Biologisten uhkien tunnistaminen
Terveydenhuollon palvelujärjestelmässä sairaanhoitopiireillä on biologisen uhan tunnistamiseen tarvittavaa osaamista ja tutkimusvälineistöä. Sairaanhoitopiirien tartuntatautien vastuulääkärit ovat tartuntatautiepidemioissa vastuussa toiminnasta, joka vastaa biologisen uhan aiheuttaman vaaratilanteen selvittelyä.
Kansanterveyslaitoksen ja sen aluelaitosten osaaminen on biologisissa uhkatilanteissa tärkeää. Kansanterveyslaitoksella on valmiudet kriisitilanteissa ympärivuorokautisen asiantuntija-avun antamiseen terveydenhuollon toimijoille epidemioiden selvittämisessä.
Laboratorioiden työnjako vaarallisten mikrobien osalta on tarkastettu runsas vuosi sitten. Samalla on tehty esitys havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Lääkärien tietoisuutta biouhkista ja niiden aiheuttamien infektioiden hoidosta on viime vuosina lisätty. Samoin terveydenhuollon ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä on kehitetty ja tehostettu sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Parhaillaan ollaan perustamassa Euroopan Unionin tarttuvien tautien seurannan ja valvonnan verkostoon erityistä tartuntatautien uhan nopeaan reagointiin kykenevää organisaatiota. Selvää kohentumista epidemioiden havaitsemisjärjestelmissä on tapahtunut.
4 Terveydenhuollon toimintakyky biologisessa uhkatilanteessa
Suomen terveydenhuollon toimintakyky biologisen uhkatilanteen hallinnassa on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Perustan tilanteiden hallitsemiselle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle muodostaa julkisyhteisön ylläpitämä ja rahoittama palvelujärjestelmä. Tällä on lakisääteinen varautumis- ja päivystysvelvollisuus sekä käytettävissä monipuolinen asiantuntijaverkosto ja ammattitaitoinen henkilöstö. Terveydenhuollon valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat päivitetään säännöllisesti. Lääkkeiden ja rokotteiden lakiin perustuva velvoitevarastointijärjestelmä parantaa toimintaedellytyksiä vaikeissa kriisitilanteissa. Ongelmaksi saattaa akuutissa tilanteessa muodostua toimintayksikön mahdollisuudet ottaa vastaan lyhyessä ajassa suuri joukko vaikeasti sairaita potilaita. Valmiussuunnittelun ja
etujärjestelyjen merkitystä tällaisten tilanteiden varalle ei voi liiaksi korostaa. Sama koskee terveydenhuoltohenkilöstön kouluttamista tunnistamaan ja hoitamaan kyseisille aineille altistuneet henkilöt.
Terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon varautumisvalmiuksien kehittämiseksi on vuonna 2000 valmistunut ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden opas (STM:n oppaita 2000:4). Siinä kuvataan mm. biologisiin ja kemiallisiin uhkiin varautumisen periaatteet sekä käytännön järjestelyt ja toimenpiteet.
Suomi on ratifioinut biologisten ja kemiallisten aseiden valmistusta ja käyttöä rajoittavat kansainväliset sopimukset. Maan toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat sopimusten täytäntöönpanon valvontaan. Tätä kautta kerääntyy tietoa ja asiantuntemusta biologisista ja kemiallisista aseista sekä varautumisesta niiden aiheuttamiin uhkiin.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Jouko Söder puh. 160 4363 tai ja ylilääkäri Maarit Kokki 160 4030.
| ||