Tietotori – Osallistu ja vaikuta
| Etusivu |
| Keskustelualueet |
| Yhteiskunta |
| Viestintä |
| Kotimaa |
| Kirjaudu sisään |
Asukkaiden suora osallistuminen kotikunna
Asukkaiden suora osallistuminen kotikunnan asioihin on kasvanut
Asukkaiden suora osallistuminen kotikuntansa asioihin on kasvanut merkittävästi. Varsinkin vetoomusten allekirjoittaminen ja yhteydenotot luottamushenkilöihin ovat yleistyneet, ilmenee Kuntaliiton ja yliopistojen toteuttamasta kuntalaiskyselystä.
63 % KuntaSuomi -kuntalaiskyselyyn vastanneista yli 14 000 asukkaasta oli käyttänyt vähintään yhtä vaikuttamiskanavaa kuntansa asioihin. Kun mukaan lisätään vielä koulun vanhempainillat, talkoot, kampanjaan osallistuminen sekä kaupunginosa- tai kylätoiminta, osallistuneiden osuus on peräti 79 %. Vuonna 1996 toteutetussa edellisessä kyselyssä osallistujia oli 52 %.
Usko vaikuttamistapojen tehokkuuteen on heikentynyt. Joka viides vastaaja pitää nyt vaikuttamistapoja tehottomina, edellisessä tutkimuksessa joka kymmenes. Erityisesti on heikentynyt usko kuntalaisaloitteiden, julkisen keskustelun ja yhteydenoton tehoon. Tehonsa ovat säilyttäneet puoluetoimintaan osallistuminen ja mielenosoitukset. Eniten kuitenkin uskotaan vanhempainiltoihin ja talkootoimintaan.
Sosiaalinen luottamus on silti vahvaa. Kuntalaiset luottavat siihen, että oman mielipiteen ilmaisulla on merkitystä, vaikkei siitä ole odotettavissa välitöntä tulosta. Joka viides äänioikeutettu kuntalainen olisi myös halukas ottamaan vastaan luottamustehtävän kunnassaan.
Kolmannes vastaajista arvioi heikoksi kykynsä asioida kunnan kanssa ja puolustaa omaa etuaan. Neljännes koki vaikutuskykynsä hyväksi. Vahvimmiksi itsensä tuntevat 25 - 40 -vuotiaat.
Nuoret halukkaita luottamustehtäviin
Nuoret ja korkeasti koulutetut ovat halukkaimpia pyrkimään luottamushenkilöksi ja myös uskovat vahvimmin vaikuttamistapojen tehoon. Vaikuttamiskeinoja kuitenkin käyttävät aktiivisimmin 40 -- 60 -vuotiaat.
Vanhemmat ovat varmempia äänestäjiä ja perinteisten puoluekanavien käyttäjiä sekä ahkerimpia erilaisissa kansalaisjärjestöissä toimijoita. Järjestöissä toimivat ihmiset ovat aktiivisia muutoinkin äänestäjinä, vaikuttajina ja vapaaehtoistyössä.
Osallistumisen tavoissa on suuria eroja erikokoisten kuntien välillä. Pienkunnissa otetaan yleisemmin yhteyttä viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin sekä osallistutaan julkiseen keskusteluun, puoluetoimintaan ja talkootyöhön. Adressit, mielenosoitukset, yleisönosastokirjoittelu ja ostoboikotit ovat tavallisempia suurissa kunnissa.
Kotikunnan asioita seurataan mediasta
Lähes kaikki vastaajat seuraavat kotikuntansa asioita joukkoviestimien kautta. Sen sijaan vain kolmannes kuntalaisista on tutustunut kuntansa internet-sivuihin ja verkkopalveluihin. Näistä vain seitsemän prosenttia ilmoitti antaneensa asuinkuntansa palveluja koskevaa palautetta verkon kautta. Heistäkin vain harva on saanut vastauksen palautteeseensa.
Asukkaiden ja kunnan perinteisempi vuorovaikutus toimii edelleen huomattavasti laajemmin. Joka neljäs kuntalainen on antanut suoraa palautetta palveluista. Suurin osa heistä on saanut myös vastauksen antamaansa palautteeseen.
Äänestyspäätös perustuu ehdokkaan ominaisuuksiin
Vastaajien äänestysratkaisut kunnallisvaaleissa perustuvat yhä voimakkaammin ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaikka myös puolue on tärkeä yli puolelle vastaajista. Poliittisen järjestelmän tärkeä tehtävä kuntalaisten vaatimusten kasvaessa on mielenkiinnon ja vuorovaikutuksen kasvattaminen.
Joka kolmas äänioikeutettu kuntalainen on ns. liikkuva äänestäjä. Osuus ei ole noussut edellisestä vuoden 1996 tutkimuksesta. Mitä ikääntyneempi äänestäjä on, sitä puolueuskollisempi hän on. Liikkuvin äänestäjä on 30 - 39 -vuotias koulutettu henkilö.
Kriittisyys vähentynyt
Kuntalaisten kriittisyys kunnallista päätöksentekoa kohtaan on vähentynyt ja neutraali asennoituminen vahvistunut.
Kuntalaisten, erityisesti nuorten alle 30-vuotiaiden kiinnittyneisyys kotikuntaansa on hieman vahvistunut vuodesta 1996. Kiinnittyneisyys on vahvasti yhteydessä ihmisen muihin asenteisiin kuten yleiseen tyytyväisyyteen, palvelutyytyväisyyteen ja osallistumisaktiivisuuteen.
Vahvasti asuinkuntaansa samastuvien osuus on kuitenkin laskenut selvästi vaalikauden aikana. Mitä voimakkaammin henkilö samastuu kotikuntaansa, sitä vähemmän hän toivoo kunnan liittämistä toiseen kuntaan.
KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan kuuluva tutkimus perustuu marraskuun 2000 ja maaliskuun 2001 välisenä aikana toteutettuun kyselyyn. Kuntalaiskysely lähetettiin kaikkiaan yli 25 000 täysi-ikäiselle henkilölle 47 tutkimuskunnassa. Vastauksia saatiin 14 500. Vastausprosentti oli 56,5. Tuloksia on verrattu vuoden 1996 vastaavaan kuntalaiskyselyyn. Tutkimus on toteutettu Kuntaliiton, Åbo Akademin ja Svenska social- och kommunalhögskolanin tutkijoiden yhteistyönä.
Lisämateriaalia ja lisätietoja KuntaSuomi tutkimuksesta:
|